Valvottu koevapaus lisääntyi - kokonaisvankiluku oli 3589

Tilanne lähes tavoitteen mukainen

Valvotussa koevapaudessa olevin vankien määrä kasvoi selvästi viime vuoteen verrattuna. Rikosseuraamusviraston tuoreimman vankilukuilmoituksen mukaan toukokuun alussa valvotussa koevapaudessa oli kaikkiaan 89 vankia, kun vastaava määrä viime vuonna oli 53. Tavoitteena on, että tänä vuonna koevapaudessa olisi päivittäin 100 vankia, millä voidaan sekä helpottaa vankilasta vapautuvien yhteiskuntaan sijoittumista että vähentää vankiloiden ahtautta. Valtaosa siirtyy koevapauteen avolaitoksesta, jolloin heidän menestymisestään vapaammissa olosuhteissa on jo kokemusta.

Suomen vankiloiden kokonaisvankiluku oli 3589. Naisia kaikista vangeista oli vajaat seitsemän prosenttia eli 241. Naisvankien määrä on pysynyt tällä tasolla vuodesta 2005 lähtien kun sitä ennen se on kohonnut 1990-luvulta lähtien. Vielä 10 vuotta sitten naisvankeja oli noin puolet vähemmän. Naisvankeja sijoitetaan suhteessa miehiin enemmän koevapauteen.

Alle 21-vuotiaita vangeista oli toukokuun alussa 102 ja yli 65-vuotiaita 30. Suljetuissa vankiloissa vankeja oli 2628 ja avolaitoksissa 961. Elinkautista vankeusrangaistusta suoritti 152 vankia. Ulkomaalaisia vankeja oli nyt 356, kun vastaava luku viime vuonna oli 333. Eniten vankeja, eli noin 330, oli Helsingin vankilassa Sörkassa ja Turun uudessa vankilassa Saramäessä.

Valvottu koevapaus

Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan vuonna 2006 voimaan tulleen rikoslain muutoksen mukaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle valvottuun koevapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapauteen sijoittamisesta päättävät aluevankiloiden sijoittajayksiköiden johtajat ja pitkäaikaisvankien kohdalla Rikosseuraamusvirasto. Koevapauden aikana vanki on Vankeinhoitolaitoksen valvonnassa.

- Rikosseuraamusalan yleisten tavoitteiden mukaisesti seuraamusten painopistettä pyritään siirtämään yhdyskuntaseuraamuksiin ja hallittuun vapauttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa avolaitosten ja valvotun koevapauden lisääntyvää käyttöä. Parhaillaan suunnitellaan sähköisen valvontarangaistuksen käyttöönottoa lyhyiden vankeusrangaistusten sijasta. Viime vuonna yhdeksän kymmenestä aloitetusta koevapaudesta suoritettiin onnistuneesti loppuun, kertoo erityisasiantuntija Vuokko Karsikas Rikosseuraamusvirastosta. Hyvän tason säilyttämiseksi valvonnan toteuttamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tämä edellyttää myös valvontatekniikan parempaa hyödyntämistä.

Koevapausehtojen noudattamisen valvonta sisältää säännöllistä yhteydenpitoa vankilan ja koevapaudessa olevan välillä, vangin ilmoittautumiskäyntejä vankilassa, päihteettömyyden testausta, tarkastuskäyntejä kotona ja toimintapaikoilla sekä vangin liikkumisen tarkkailua. Koevapauden valvontaan käytetään vankilan teknisiä laitteita. Koevapauteen lähtevälle annetaan matkapuhelin, jota voidaan yhteydenpidon lisäksi käyttää myös paikantamiseen. Harkinnassa on, että koevapauden valvonnassa siirrytään samanlaisen sähköisen rannekkeen käyttöön, jota suunnitellaan käytettävän myös valvontarangaistuksen valvonnassa.

Lisätietoja: Rikosseuraamusvirasto, erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, 010 36 88479