Holtittomalle humalakäyttäytymiselle altistava geenimutaatio löytyi
Moni suomalainen tuntee jonkun henkilön, jonka käytös aina humaltuessa muuttuu silmiinpistävän oudoksi ja hillitsemättömäksi. Puhutaan ihmisistä, joille ”viina ei sovi” tai ihmetellään, miten joiltakin menee tolkku vähäisestäkin määrästä alkoholia. Koska kysymyksessä näyttää olevan pysyvä ominaisuus, on loogista ajatella, että taustalla on biologisia tekijöitä.
Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
– Tulokset viittaavat myös siihen, että henkilöt joilla on tämä mutaatio, ovat perusluonteeltaan impulsiivisempia myös selvin päin ja heillä esiintyy tavallista yleisemmin tunne-elämän säätelyongelmia ja mielialahäiriöitä, Tikkanen kertoo.
Serotoniini 2B -reseptorin tehtävästä ihmisessä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon, mutta sen toiminta saattaa liittyä impulsiivisuuteen, joka on useita mielenterveyshäiriötä yhdistävä piirre. Nyt tunnistettua mutaatiota esiintyy 2,2 prosentilla väestöstä, joten suomalaisista yli satatuhatta on mutaation kantajia.
– Yhden geenin vaikutus monimutkaisiin ilmiöihin on yleensä pieni. Suomalaisväestössä tällaisen geenimutaation vaikutusten havaitseminen on mahdollista, koska historiallisen eristäytymisemme vuoksi perimämme on niin yhtenäinen, Tikkanen sanoo.
Jos tämän tutkimuksen tulokset vahvistuvat laajemmissa kliinisissä tutkimuksissa, on mahdollista kehittää ehkäiseviä toimenpiteitä impulssikontrollihäiriöstä kärsivien potilaiden auttamiseksi.
– Olennaista on tietysti alkoholinkäytön hallinta, mutta on myös mahdollista pyrkiä psykoterapian tai lääkehoidon avulla auttamaan potilasta hallitsemaan paremmin omaa käyttäytymistään.
Tutkimus lisää myös ymmärrystä serotoniini 2B -reseptorin toiminnasta ja merkityksestä ihmisen terveydelle muissakin väestöissä, sillä geenimutaation suoran vaikutuksen lisäksi geenien ilmentymistä säätelevät monet muutkin mekanismit. Serotoniini 2B -reseptorin roolin ymmärtäminen voi ennen pitkää johtaa uusiin lääkeinnovaatioihin.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian emeritusprofessori Matti Virkkusen keräämää ainutlaatuista aineistoa, joka koostuu impulsiivisista alkoholisoituneista henkilöistä ja heidän sukulaisistaan. Löydös perustuu pitkäaikaiseen tutkimusyhteistyöhön Helsingin yliopiston psykiatrian klinikan ja Yhdysvaltojen National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism -tutkimuslaitoksen välillä.
Lisätietoja:
LT Roope Tikkanen
Puh. 040 515 5869
Sähköposti: roope.tikkanen@helsinki.fi
Viitteet:
Tikkanen R, Tiihonen J, Rautiainen M-R, Paunio T, Bevilacqua L, Panarsky R, Goldman D, Virkkunen M. (2015) Impulsive alcohol-related risk-behavior and emotional dysregulation among individuals with a serotonin 2B receptor stop codon. 17 November 2015. Translational Psychiatry. (Open Access)
Bevilacqua L, Doly S, Kaprio J, Yuan Q, Tikkanen R, Paunio T, Zhou Z, Wedenoja J, Maroteaux L, Diaz S, Belmer A, Hodgkison CA, Dell’Osso L, Suvisaari J, Coccaro E, Rose RJ, Peltonen L, Virkkunen M, Goldman D. (2010) A population-specific HTR2B stop codon predisposes to severe impulsivity. Nature. 468:1061-1066. doi:10.1038/nature09629
Aiheesta aikaisemmin:
Suomalaisilta löytyi vaikeaa impulsiivisuutta aiheuttava perimän muutos (2010)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2010/20101227_HTR2B.htm
Alkoholi voi laukaista geeneissä piilevän väkivaltaisuuden (2008)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2008/20081216_MAOA-geeni.htm
Tietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomessa yleisemmällä geenimuunnoksella yhteys diabetekseen1.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että muunnos RFX6-geenissä heikentää insuliinin eritystä ja lisää siten kantajien riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä raskausdiabetekseen. Geenimuunnos on Suomessa muuta maailmaa yleisempi.
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua25.6.2024 14:51:25 EEST | Tiedote
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme