Eläkkeellä työskentelyn kasvu taittui

Työtä tekevien 63–67-vuotiaiden määrä nousi merkittävästi vuosina 2007–2013. Kun vuoden 2007 lopussa työtä teki alle 40 000 vanhuuseläkeikäistä, vuoden 2013 lopussa heitä oli jo 68 000.

Heistä noin puolet jatkoi työssä eikä hakenut eläkettä. Toisen puolen muodostivat 34 000 eläkeläistä, jotka työskentelivät eläkkeen rinnalla.

Keskeinen syy lukumäärän kasvuun on suurten ikäluokkien vanhuuseläkeiän saavuttaminen. 63–67-vuotiaista työtä teki 14 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2013 osuus oli 17 prosenttia.

Vaikka työnteko vanhuuseläkeiässä lisääntyi tarkastelujakson aikana, sen lopulla nousu tasaantui. Eläkkeellä työskentely ei ole enää lisääntynyt, mutta työssä jatkaminen yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvaa edelleen.

- Vallitseva taloustilanne mahdollisesti jarruttaa eläkeläisten työskentelyä. Pientä nousua näkyy kuitenkin edelleen työssä jatkajien osalta, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Eläkkeellä työskentelijöillä tavallista parempi eläke

Työtä tekevät vanhuuseläkeläiset saivat keskimääräistä korkeampaa työeläkettä, noin 1 900 €/kk (2013), kun samanikäisten työeläke oli noin 1 600 €/kk (2013).

- Näyttää siltä, että valtaosaa vanhuuseläkeläisistä motivoi oma kiinnostus työhön, ei niinkään taloudellinen pakko, kertoo Kannisto.

Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on epäsäännöllistä ja suurelta osin osa-aikaista. Työstä saatu kuukausiansio on keskimäärin hieman yli puolet vanhuuseläkkeestä.

Eläkeläismiehet työskentelevät yleisimmin kuljetustyöntekijöinä. Mieskuljettajat ajavat usein raskaita moottoriajoneuvoja, tyypillisesti kuorma- ja linja-autoja sekä erikoisajoneuvoja.

Eläkeläisnaiset puolestaan hoivaavat, siivoavat, opettavat ja myyvät.

Lisätiedot:
Kehityspäällikkö, Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, 050 368 7559. etunimi.sukunimi@etk.fi