Suomi TOP 10:ssä 109 maan Global Talent Competitiveness Index -tutkimuksessa

Fontainebleau (Ranska), Singapore, Abu Dhabi, Zürich, 19. tammikuuta 2016: Kansainvälinen kauppakorkeakoulu INSEAD julkaisi tänään Global Talent Competitiveness Index (GTCI) 2015–2016 -tutkimuksen tulokset. GTCI-tutkimus tehdään vuosittain yhteistyössä Adecco Groupin ja Singaporen Human Capital Leadership Institute (HCLI) -tutkimuslaitoksen kanssa.

Tämän vuoden teemana on "Huippuosaajien houkutteleminen ja kansainvälinen liikkuvuus", ja raportissa keskitytään huippuosaajien liikkuvuuden ja taloudellisen vaurauden välistä merkittävää korrelaatiota koskeviin havaintoihin. Liikkuvuuden hyödyntäminen on äärimmäisen tärkeä keino täyttää osaamisvajeita, ja iso osa innovatiivisista, yrittäjähenkisistä osaajista onkin syntynyt tai opiskellut ulkomailla. Siksi ei ole yllättävää, että tutkimuksessa sijoittuivat parhaiten maat, jotka ovat onnistuneet asemoimaan itsensä houkutteleviksi maiksi huippuosaajille. Uudenlaisten muuttovirtojen edessä päättäjien on tehtävä poliittisia ja strategisia muutoksia voidakseen puuttua äänestäjiä huolestuttaviin seikkoihin ja ajaa kansalaisten etua pitkällä aikavälillä.

Huippuosaajien houkuttelemisessa kolme parhaiten sijoittunutta maata ovat Sveitsi (1. sija), Singapore ja Luxemburg (jaettu 2. sija). Kärkikolmikko on pysynyt samana vuodesta 2014.

Sijoitukset Global Talent Competitiveness Index 2015–2016 ‑tutkimuksessa: 10 parhaiten sijoittunutta maata
1	Sveitsi		6	Ruotsi
2	Singapore		7	Iso-Britannia
3	Luxemburg		8	Norja
4	Yhdysvallat		9	Kanada
5	Tanska		10	Suomi

Kärkikymmenikköön sijoittuneille maille on selvästi ominaista se, että ne ottavat huippuosaajia avoimesti vastaan. Noin 25 % Sveitsin ja Luxemburgin huippuosaajista on syntynyt ulkomailla, ja Singaporessa vastaava luku on 43 %. Luku on huomattavan suuri myös Yhdysvalloissa (4), Kanadassa (9), Uudessa-Seelannissa (11), Itävallassa (15) ja Irlannissa (16). 20:n parhaiten sijoittuneen maan joukko on muuttunut vain vähän edellisen GTCI-tutkimusraportin julkaisemisesta. Ainoa poikkeus on kärkiryhmään noussut Tšekin tasavalta (20), joka on vahvistanut asemiaan huomattavasti, kun taas Kanadan ja Irlannin asema on heikentynyt hieman.

Pohjoismaat sijoittuvat tutkimuksessa korkealle. Suomen vahvuutena ovat mm. esimiesosaaminen, koulutus ja tutkimustyö. Suomen lainsäädäntö arvioidaan luotettavuudessaan vahvuudeksi, toisaalta työllistämiseen ja verotukseen liittyvät säädökset arvioitiin osittain vaikuttavan negatiivisesti Suomen mahdollisuuksiin houkutella asiantuntijoita maahan.  

INSEADin dekaani Ilian Mihov kommentoi tuloksia seuraavasti: ”Kansainvälisten työmarkkinoiden dynamiikassa tapahtuu nopeita muutoksia. Siksi GTCI on yhä tärkeämpi keskeisille päättäjille, jotka tarvitsevat kvantitatiivisia välineitä ja suosituksia voidakseen parantaa maansa kilpailukykyä ja ratkoa sen kohtaamia työvoimahaasteita. Edes suuret taloudet, kuten Kiina, Saksa ja Brasilia, eivät ole suojassa vakavalta työvoimapulalta.” Mihov lisää: ”Meistä on rohkaisevaa, että GTCI 2015–2016 ‑tutkimusraportin viesti ammatillisen koulutuksen suuresta merkityksestä on saanut positiivista vastakaikua eri puolilla maailmaa ja että ammatillinen koulutus on otettu monien poliittisten ratkaisujen kulmakiveksi. Pyrimme lähivuosina ja sen jälkeenkin saamaan raporttimme maailmanlaajuisen lukijakunnan mukaan korkeatasoiseen vuoropuheluun. Tällä tavoin autamme keskeisiä päättäjiä ja vaikuttajia heidän pyrkimyksissään parantaa maidensa houkuttelevuutta osaajien näkökulmasta ja lisätä maansa vaurautta.”

Tutkimusraportin laatimiseen osallistunut INSEADin Global Indices -osaston johtaja Bruno Lanvin toteaa: ”Yksi raportin keskeisistä suosituksista on se, että maiden täytyy onnistua hallitsemaan paremmin ns. aivokierron (brain circulation) uutta dynamiikkaa.” Lanvin jatkaa: ”Vaikka lähtömaan näkökulmasta huippuosaajien tilapäinen liikkuvuus taloudellisten tekijöiden perässä voidaankin aluksi nähdä menetyksenä, maiden on ymmärrettävä, että tämä muuttuu nettovoitoksi heidän palatessaan kotiin.” Taiwan on rakentanut maailman kärkeä edustavan elektroniikkateollisuutensa osaajien palattua Piilaaksosta, ja tätä mallia monet pyrkivät jäljittelemään.” Lanvin esittää kuitenkin myös varoituksen: ”Uusi teknologia voi tuoda mukanaan uusia haasteita työntekijöille, joilla ei ole huippuosaamista: automaatio merkitsee loppua töille, joihin tarvitaan vain vähän osaamista, ja algoritmit voivat korvata työt, jotka vaativat keskitason osaamista.”

Paul Evans on INSEADin emeritusprofessori (Shell Chair Professor of Human Resources and Organisational Development, Emeritus) ja GTCI-tutkimuksen tutkimusjohtaja. Hän toteaa seuraavaa: ”Maailmanlaajuisen datan pohjalta tehty analyysi osoittaa, että osaajien houkutteleminen – myös ulkomailta – ja heistä kiinni pitäminen – ei ole ainoastaan palkkauskysymys, vaan hyvän johtamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Vaikka mahdollisuus korkeatasoiseen jatkokoulutukseen onkin edelleen osaajien houkuttelemisen ja heistä kiinni pitämisen kannalta keskeinen seikka, yritysten ammattimainen toiminta ja johtaminen on tärkeä vetovoimatekijä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita korkeille sijoille yltäneet Pohjoismaat, jotka saivat erityisen hyvät pisteet meritokraattisesta järjestelmästä, ammattimaisesta johtamisesta ja siitä, miten työntekijän kehitykseen kiinnitetään huomiota. Tämä on erityisen tärkeää 2000-luvulla syntyneille, joista tulee tulevaisuuden luovia johtajia.” 

Adecco Groupin pääjohtaja Alain Dehaze puolestaan toteaa: ”Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan, mikä tuo mukanaan sekä suuria mahdollisuuksia että haasteita. Työttömiä on 200 miljoonaa, ja automaatio uhkaa noin puolta työpaikoista. GTCI-tutkimus vahvistaa, että digitalisaation edetessä ja väestön ikääntyessä osaajien liikkuvuudella on koko maailmassa ratkaisevan suuri merkitys sille, onnistuvatko maat parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelemaan enemmän osaajia kuin ne menettävät. Huippusijoille yltäneet maat osoittavat myös, että voidakseen houkutella osaajia maiden on investoitava koulutukseen ja osaamiseen mutta myös vähennettävä byrokratiaa ja yksinkertaistettava työmarkkinoita. Työnantajien pitäisi edistää osaajien liikkumista ja investoida hyperverkottumiseen saadakseen teknologiasta sen tarjoamat hyödyt, valjastaakseen maailmantalouden tarjoamat mahdollisuudet ja voidakseen luoda lisää työpaikkoja.”

Human Capital Leadership Institute (HCLI) -tutkimuslaitoksen johtaja Wong Su-Yen toteaa, että ”osaajien liikkumiseen maasta toiseen vaikuttavat monenlaiset taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset tekijät. ASEAN-maiden talousyhteisön (AEC) perustaminen on osoittanut, että maat, jotka tunnetaan perinteisesti huippuosaajia houkuttelevina maina, saattavat menettää itse kouluttamansa osaajat alueen muille kehittyville markkinoille. Meidän on tiedostettava, ettei yhdenkään maan kyky kilpailla osaajista ole pysyvä tila ja että huippuosaajat hakeutuvat usein nopeasti sinne, missä ruoho on vihreämpää, ja tarttuvat alueellisten ja kansainvälisten työmarkkinoiden tarjoamiin uramahdollisuuksiin.  Siksi maiden on keksittävä uusia ideoita, jotka liittyvät siihen, miten ne kouluttavat ja houkuttelevat osaajia ja saavat heidät pysymään maassa. Tämä on haaste.”

Virpi Ojakangas – HR and Communications Director, Adecco Finland:

”Suomen kilpailukyvyn positiivinen kehitys on jatkossakin riippuvainen globaalista osaamisen vaihdosta. Suomen vahvuuksia - hyvää koulutustasoa, asiantuntemuksen johtamisen kunnioittamista ja suotuisaa osaamisen kehittämisen ilmapiiriä tarvitaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin ollaksemme kilpailukykyisiä ja menestyviä. Suhteellisen korkean työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttäminen ja työllisyyden positiivinen kehitys edellyttävät sekä vahvuuksien että epäkohtien tunnistamista.

Nyt julkaistu tutkimus piirtää kattavan profiilin Suomen sijoittumisesta globaalille kartalle, josta erottuvat kilpailukykyiset ja tulevaisuudessa menestyvät ympäristöt. Pienenä maana meidän on kyettävä houkuttelemaan osaajia globaalisti, meidän on kyettävä pitämään kiinni riittävästä määrästä asiantuntijoita ja samalla kannustettava asiantuntijoita maailmalle hankkimaan tietoa ja osaamista, mitä meiltä ei vielä löydy.” 

Analysoimalla ja vertaamalla yksittäisten maiden pistemääriä havaittiin, että monien säännönmukaisuuksien ja samankaltaisuuksien pohjalta voidaan tiivistää kahdeksan pääviestiä, jotka liittyvät tämän vuoden teemaan.

• Liikkuvuudesta on tullut keskeinen tekijä huippuosaamisen kehittämisen kannalta: luovan huippuosaamisen kehittäminen ei onnistu ilman kannustusta kansainväliseen liikkuvuuteen ja aivokiertoon. 
• Muuttoliikettä koskevassa keskustelussa on keskityttävä tunteiden sijaan ratkaisuihin: maiden kannattaa keskittyä liikkuvuuskysymyksiin huippuosaajien näkökulmasta. 
• Johtamisella on suuri merkitys huippuosaajien houkuttelussa: taloudellisten kannustimien ja elintason lisäksi myös johtajien ammattitaito ja osaajien kehitykseen panostaminen ovat tärkeitä tekijöitä huippuosaajien houkuttelun kannalta.
• Vaikka ihmiset muuttavatkin edelleen työpaikkojen ja mahdollisuuksien perässä, työpaikat siirtyvät nyt osaajien luo: kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneet muutamista maista siksi, että nämä ovat onnistuneet hankkimaan luovaa osaamista kohtuullisin kustannuksin. Tällaisia maita ovat Aasian ja Tyynenmeren alueella Kiina, Etelä-Korea, Filippiinit ja Vietnam, Euroopassa Malta, Slovenia, Kypros ja Moldova, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella Turkki, Jordania ja Tunisia ja Väli-Amerikassa Panama.
• Uudet maat vahvistavat asemiaan huippuosaajien houkuttelijoina: Yhdysvallat, Singapore ja Sveitsi ovat houkutelleet osaajia pitkään, mutta kilpailu voi kiristyä huomattavasti muiden maiden parantaessa asemiaan. Suosiotaan kasvattavia maita ovat Indonesia, Jordania, Chile, Etelä-Korea, Ruanda ja Azerbaidžan, joihin yhä useammat osaajat hakeutuvat.
• Robotit korvaavat työpaikkoja, joihin tarvitaan vaaditaan vain vähän osaamista, ja algoritmit vievät työpaikkoja tietotyöläisiltä: liikkuvuudessa tapahtuu varsinkin teknologian vaikutuksesta muutoksia, jotka kohdistuvat tietotyöläisiin, ja muutoksen seurauksena kokonaisissa toimialoissa saattaa tapahtua merkittäviä siirtymiä. Joidenkin on kenties ryhdyttävä työskentelemään kotoa käsin eri työnantajille, joidenkin on mahdollisesti hankittava uusi koulutus ja muutettava kauas työn perässä.  
• Maailmassa, jolle on ominaista huippuosaajien liikkuvuus, kaupungit ja alueet nousevat ratkaisevaan asemaan huippuosaajista käytävässä kansainvälisessä kilpailussa: kaupunkien ketteryys ja brändäys näyttää olevan niiden kokoa tärkeämpää, sillä yhä useammat suurkaupungit ottavat käyttöön kekseliäitä keinoja houkutellakseen osaajia eri puolilta maailmaa.
• Ammatillisen osaamisen vähyys haittaa kehittyviä maita: kehittyvissä maissa väestön ammatillisessa osaamisessa on edelleen puutteita. Tämä koskee esimerkiksi Kiinaa, Intiaa ja Etelä-Afrikkaa sekä erityisesti Brasiliaa, jossa osaaminen heikkenee kaikilla rintamilla. Sama koskee myös muutamia vauraita maita, kuten Irlantia, Belgiaa ja Espanjaa.

Tämän vuoden GTCI-tutkimus käsittää aiempaa suuremman määrän maita. Tutkimuksessa oli mukana 109 maata (vuonna 2014 maita oli mukana 93), ja se käsitti 83,8 prosenttia maailman väestöstä ja 96,2 prosenttia maailman BKT:stä.

Lisätietoja Global Talent Competitiveness Index ‑tutkimuksesta saa ja koko tutkimusraportin voi ladata osoitteesta http://adec.co/GTCIraportti.

Seuraa Twitter-päivityksiä: #GTCI

Osaamisaiheinen YouTube-video: https://youtu.be/UVPwXkPEAUM 

GTCI 2015–2016 -tutkimuksen infografiikan voi ladata täältä. 

GTCI 2015–2016 ‑tutkimuksen videografiikan voi katsoa täältä.

Kansainvälinen kauppakorkeakoulu INSEAD

INSEAD on yksi maailman johtavista ja suurimmista kauppakorkeakouluista. Se on ihmisten, kulttuurien ja ideoiden sulatusuuni, joka saa aikaan muutoksia organisaatioissa ja monien ihmisten elämässä. Maailmanlaajuinen näkökulma ja kulttuurien monimuotoisuus näkyvät joka tavalla INSEADin tutkimuksessa ja opetuksessa.

INSEADilla on kampuksia Euroopassa (Ranskassa), Aasiassa (Singaporessa) ja Abu Dhabissa, joten sen liiketaloudellinen koulutus ja tutkimus kattaa kolme mannerta. INSEADin opetushenkilökuntaan kuuluu 148 maineikasta osaajaa 40 maasta, ja opetusta annetaan vuosittain yli 1 300 tutkinto-opiskelijalle. Opiskelijat suorittavat MBA- ja Executive MBA ‑tutkintoja ja erikoistuneita maisterintutkintoja (Master in Finance, Executive Master in Consulting and Coaching for Change) ja tekevät väitöstutkimusta. Lisäksi INSEADin johtamiskoulutusohjelmiin osallistuu joka vuosi yli 9 500 johtajaa.

INSEADin ohjelmia järjestetään kaikilla kolmella kampuksella, ja lisäksi INSEAD tekee akateemista kumppanuusyhteistyötä seuraavien korkeakoulujen kanssa: Wharton School of the University of Pennsylvania (Philadelphia ja San Francisco), Northwestern University -yliopiston Kellogg School of Management (lähellä Chicagoa), Johns Hopkins University/SAIS (Washington DC) ja Teachers College (osa Columbian yliopistoa New Yorkissa). Aasiassa INSEADin kumppaneita ovat Beijingin Tsinghuan yliopiston School of Economics and Management sekä Shanghain China Europe International Business School (CEIBS).  INSEAD on ollut mukana perustamassa vuonna 2012 monialaista Sorbonnen yliopistoa, ja se tekee myös kumppanuusyhteistyötä Brasilian Fundação Dom Cabral -korkeakoulun kanssa.

INSEADista tuli uranuurtaja kansainvälisen liiketaloustieteiden opetuksen alalla, kun ensimmäiset MBA-tutkinnon suorittajat valmistuivat Ranskan Fontainebleausta vuonna 1960. Vuonna 2000 INSEAD avasi Aasian kampuksen Singaporessa. Vuonna 2007 INSEAD aloitti toiminnan Lähi-idässä ja avasi virallisesti Abu Dhabin kampuksen vuonna 2010.

INSEAD on tehnyt vuosikymmenten ajan ja tekee myös jatkossa eri puolilla maailmaa ja osana kaikkia ohjelmiaan uraauurtavaa tutkimusta ja innovointityötä. Sen tavoitteena on tarjota johtajille tietoa, osaamista ja edellytykset työskennellä missä tahansa. Näiden keskeisten arvojen ansiosta INSEADista on tullut aidosti kansainvälinen kauppakorkeakoulu.

Lisätietoa INSEADista saa osoitteesta www.insead.edu.

Lehdistön yhteyshenkilöt:

-       Eurooppa ja Aasia – Sophie Badré

Puh. +33 1 60 71 4526 / +33 6 86 07 33 75 sophie.badre@insead.edu

-       Eurooppa – Julia Irrgang

Puh. +33 1 60 72 93 34 / julia.irrgang@insead.edu

-       Aasia – Aileen Huang

Puh. +65 6799 5552 / aileen.huang@insead.edu

-       Aasia – Cheryl Ng

Puh. +65 6407 7234 / cheryl.ng@insead.edu

-       Lähi-itä – Linda Furtado

Puh. + 971 2 651 5309 / linda.furtado@insead.edu

Adecco Group

Adecco Group on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Zürichissä Sveitsissä. Adecco Groupilla on yli 32 000 työntekijää (henkilötyömäärä kokoaikaiseksi muutettuna) ja noin 5 100 toimipistettä yli 60 maassa eri puolilla maailmaa. Adecco Group tarjoaa lukuisia palveluja, ja sen asiakkaita palvelee päivittäin yli 700 000 työntekijää. Yrityksen tarjoamat palvelut liittyvät mm. väliaikaisen henkilöstön hankkimiseen, pysyviin työpaikkoihin, uramuutoksiin ja osaamisen kehittämiseen sekä ulkoistamiseen ja konsultointiin. Adecco Group kuuluu Fortune Global 500 -yrityksiin.

Adecco S.A. on rekisteröity Sveitsissä (ISIN: CH0012138605) ja listattu Sveitsin pörssiin SIX (ADEN).

Adecco Groupin lehdistötiedotuksesta vastaava osasto:

+41 (0) 44 878 87 87 Press.office@adecco.com

Human Capital Leadership Institute (HCLI)

Human Capital Leadership Institute (HCLI) on inhimillisen pääoman ekosysteemissä toimiva yhteenliittymä ja puolueeton toimija. HCLI tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen yritysten, viranomaisten ja tutkijoiden moninaisia näkökulmia ja kantoja, toimii mielipidevaikuttajana ja auttaa ymmärtämään Aasiaa – sitä, miten Aasiassa käydään kauppaa ja miten tämä vaikuttaa johtamista ja inhimillistä pääomaa koskeviin strategioihin Aasiassa. HCLI pyrkii kouluttamaan kansainvälisiä johtajia, jotka tuntevat hyvin johtamista Aasiassa, sekä tarjoamaan aasialaisille johtajille koulutusta, jonka turvin nämä kykenevät toimimaan kansainvälisinä johtajina.

HCLI on Singaporen työvoimaministeriön (Singapore Ministry of Manpower), Singaporen talouskehitysneuvoston (Economic Development Board) ja Singapore Management University (SMU) ‑yliopiston strateginen yhteenliittymä.

Lisätietoja: www.hcli.org

HCLI:n tiedottaja:

Rachel Tan: rtan@hcli.org
Puh. +65 6908 0454