Asiantuntija: Diabetes ei estä edes kovaa treeniä

Säännöllinen liikunta vaikuttaa meihin monella myönteisellä tavalla: keho ja mieli voivat hyvin ja sydän- ja verenkiertoelimistö pysyvät kunnossa. Tämä pätee myös diabetesta sairastaviin. Lisäksi tyypin 1 diabeetikolla aktiivinen liikunta usein helpottaa pitkäaikaista verensokeritasapainon hallintaa.

Asiantuntijalääkäri Ilkka Vauhkonen Novo Nordiskilta ei juuri aseta lajirajoituksia urheileville diabeetikoille. Diabeetikolle sopivat käytännössä lähes kaikki liikuntalajit lukuun ottamatta muutamia lajeja, kuten laitesukellus, joihin tyypin 1 diabeetikko ei voi saada lupaa hypoglykemiariskin takia.

– Jos diabeetikolla ei ole liitännäissairauksia, esimerkiksi merkittäviä silmänpohjan muutoksia tai munuaisongelmia, ei ole käytännössä mitään lajirajoitteitakaan. Erittäin kova treenaaminenkin on mahdollista, ja tiedän useita kilpatasolla urheilevia diabeetikoita esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon maailmasta.

Vauhkonen haluaa myös rohkaista lapsensa urheiluharrastusta miettiviä diabeetikon vanhempia.

– Liikuntalajin voi valita puhtaasti oman mielenkiinnon mukaan. Lähes kaikki liikuntamuodot sopivat myös nuorelle diabeetikolle, ja säännöllisestä liikunnasta on usein hyötyä sairauden hoidossa, kunhan verensokeria muistetaan tarkkailla säännöllisesti. Liikuntaharrastukseen sitoutuminen lisää yleensä myös nuoren diabeetikon vastuunottoa oman sairautensa hoidosta. 

Diabeetikko tuntee liikunnan vaikutukset

Insuliinin tavoin liikunta alentaa verensokeria. Mitä pidempi ja intensiivisempi liikuntasuoritus on, sitä voimakkaammin ja pidempään verensokeri laskee insuliinihoitoisella diabeetikolla suorituksen aikana ja sen jälkeen. Verensokerin lasku on voimakkaimmillaan noin 3-6 tuntia liikunnasta ja se voi kestää jopa vuorokauden suorituksen jälkeen.

– Liikunnan vaikutukset verensokeriin ovat aktiivisesti urheilevalle tyypin 1 diabeetikoille arkipäivää. Etenkin korkealla tasolla urheilevat diabeetikot tuntevat hyvin liikunnan vaikutuksen kehoonsa ja ovat tottuneet säätelemään verensokeriaan liikuntasuorituksen aikana ja sen jälkeen, Vauhkonen toteaa. 

Matala verensokeri eli hypoglykemia pilaa helposti urheilusuorituksen. Toisaalta liian korkea verensokeritaso voi haitata keskittymiskykyä ja pistää energia-aineenvaihdunnan koville. Onnistuneen suorituksen lähtökohta on, että sen alkaessa elimistössä ei saa olla liikaa insuliinia ja että suoritukseen lähdetään niin, että verensokeritaso on normaali tai hieman normaalia korkeampi. Jotta verensokeri ei pääse laskemaan, liikunnan aikana nautitaan säännöllisesti pieniä määriä nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, esimerkiksi hedelmää tai energiageeliä.

– Kova fyysinen kuormitus tai kilpailujännitys voi vapauttaa vereen ns. stressihormoneja, esimerkiksi adrenaliinia, jotka pyrkivät nostamaan verensokeria. Jos verensokeri vaikka kisajännityksen takia pyrkii nousemaan liikaa, voi urheilija tarvittaessa ottaa pienen määrän pikainsuliinia suorituksen aikana, mutta tämän kanssa on oltava maltillinen. 

Laiteteknologia urheilevan diabeetikon apuna

Verensokerin mittaaminen perinteisellä verensokerimittarilla tai lisäinsuliinin ottaminen insuliinikynällä voi olla hankalaa monissa lajeissa. Laiteteknologia on tullut viime vuosina urheilevan diabeetikon avuksi. Verensokeria voi seurata nykyään urheilusuorituksen aikana ihonalaisesta kudoksesta sokeria mittaavan glukoosisensorin avulla, ja insuliinia voidaan annostella hallitusti insuliinipumpun avulla. Markkinoilla on myös insuliinipumppuja, joissa on mahdollisuus samanaikaiseen glukoosisensorointiin.

– Insuliinipumpun käyttäjäkuntaan kuuluvat etenkin kestävyysurheilijat, esimerkiksi suunnistajat. Toisaalta uimareille ja kontaktilajien, kuten painin ja judon harrastajille pumpun käyttö voi olla hankalaa.

Urheilevan diabeetikon muistilista:

·  Ennen suoritusta: vähennä edeltävän aterian ateriainsuliinin määrää, etenkin jos suoritus alle 3 tuntia ateriasta, ja mittaa verensokeri. Jos verensokeri on matalalla, nauti jotain verensokeria nostavaa, esimerkiksi lasillinen tuoremehua. Optimaalinen verensokeritaso suoritukseen lähdettäessä on noin 5-8 mmol/l.

·  Urheilusuorituksen aikana: nauti säännöllisesti nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, jotta verensokeri ei laske. Perusohjeena on nauttia 20 grammaa hiilihydraattia/liikuntatunti, pitkäkestoisessa suorituksessa jopa 40 grammaa/liikuntatunti.

·  Jos suoritus yllättäen heikentyy, verensokeri on todennäköisesti laskenut liian matalaksi. Nauti tällöin ylimääräistä hiilihydraattia esimerkiksi 20 grammaa, ja mittaa verensokeri heti sen jälkeen.

·  Suorituksen jälkeen: mittaa verensokeri heti suorituksen jälkeen ja uudestaan muutama tunti myöhemmin. 

·  Urheilun jälkeen verensokerin laskun saa parhaiten hallintaan nauttimalla hiilihydraattia ja välttämällä liiallista ateriainsuliinin ottamista. Joskus myös perusinsuliinin vähentäminen on tarpeen. Pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen myös proteiinien saanti on tärkeää. 

·  Uutta urheilulajia aloittaessa tai lajiharjoittelun selkeästi muuttuessa täytyy verensokerin seurantaa tehostaa, sillä alussa ei voi vielä tietää, miten muutokset vaikuttavat verensokeriin.

Lisätietoja:

Karoliina Vuopala
Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja
Novo Nordisk Farma Oy
p. 050 4320708
kvup@novonordisk.com
www.novonordisk.fi