Kysely: Naisten mielestä vaihdevuodet vanhuuden merkki

- On ymmärrettävää, että vaihdevuosiin liittyvät oireet vaikuttavat omaan mielialaan kielteisesti. Vaihdevuodet alkavat naisilla yleensä 45–55-vuotiaana, jolloin parhaimmassa tapauksessa elämä on juuri rauhoittunut ruuhkavuosista ja olisi aikaa itselle ja parisuhteelle. Vaihdevuosien aiheuttamat muutokset tulevat juuri tähän ajanjaksoon, sanoo asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattila Novo Nordiskilta.
Kyselyn mukaan monet kokivat toisaalta myös helpotusta etenkin kuukautisten ja ehkäisyn poisjäämisestä. Positiivisesti vaihdevuosiin suhtautuvat toimivatkin aktiivisesti löytääkseen naiseutensa uudella tavalla. Pelkästään positiivisesti vaihdevuosiin suhtautuvat edustavat kuitenkin vähemmistöä vastanneista.
Vaihdevuodet osa naiseutta
Vaihdevuodet ovat väistämättä edessä valtaosalla naisista, mutta niiden merkitys omassa elämässä koetaan yksilöllisesti. Viidesosa vastanneista piti vaihdevuosien merkitystä erittäin ja yli kolmannes jokseenkin merkittävänä. Ei lainkaan merkittäväksi menopaussin koki vain 14 % vastaajista.
Niistäkin naisista, joiden vaihdevuodet eivät vielä olleet alkaneet, kaksi kolmasosaa ajatteli vaihdevuosia usein tai joskus.
- Kyse ei ole vain hormoneista, vaan tähän elämänvaiheeseen liittyy suuria muutoksia. Haluaisin kuitenkin naisten ajattelevan vaihdevuosia luonnollisena osana naisen elämää eikä esimerkiksi vain merkkinä vanhenemisesta.
Oireet tuttuja, mutta askarruttavat
Kaikista vastanneista naisia vaihdevuosissa askarruttaa eniten unihäiriöt, kuumat aallot, yöhikoilu, mielialan vaihtelut sekä erilaiset paikallisoireet, kuten emättimen kuivuus ja kutina, virtsaamisvaivat ja yhdyntäkivut. Nämä olivat myös kaikkein tyypillisimmät oireet niillä vastanneilla, joilla vaihdevuodet olivat alkaneet tai jo ohi. Puolella vastanneista on nyt tai ollut aiemmin paikallisoireita.
- Vaihdevuosioireilu on hyvin yksilöllistä. Noin viidesosa naisista kokee oireet hyvin voimakkaina, toinen viidennes taas ei saa oireita lainkaan. Elämänlaatua huomattavasti heikentäviin oireisiin ei tarvitse kuitenkaan suhtautua asiaankuuluvana kärsimyksenä. Hormonikorvaushoito lievittää monilla tehokkaasti kuumia aaltoja ja hikoilua, kun taas paikallinen estrogeenihoito riittää usein avuksi alapään limakalvojen kuivuuteen, kertoo asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattila Novo Nordiskilta.
Naiset ovat aktiivisia tiedonetsijöitä, sillä lähes 80 % vastaajista kertoi hankkineensa oma-aloitteisesti tietoa vaihdevuosista. Eniten tietoa haettiin lääkäriltä ja internetistä terveyssivustoilta, joskin myös aikakauslehdet ja ystäväpiiri ovat hyviä tiedonlähteitä. Tyypillisimmät kysymykset liittyvät kuumiin aaltoihin ja hikoilupuuskiin, vaihdevuosiin yleensä, hormonikorvaushoitoihin, univaikeuksiin ja mielialanvaihteluihin. Tietoa etsittiin myös emättimen kuivuuteen ja kutinaan sekä paikallisoireiden hoitoon liittyen.
Faktaa vaihdevuosista:
Vaihdevuosilla tarkoitetaan naisen elämänvaihetta, jolloin munasarjojen estrogeenin tuotanto vähenee loppuakseen jossain vaiheessa kokonaan. Eriasteisia vaihdevuosioireita kokee tutkitusti noin 70–80 prosenttia länsimaisista naisista. Oireet alkavat tyypillisesti 40–60 ikävuoden välillä ja voivat jatkua 70-vuotiaaksi saakka. Tyypillisiä oireita ovat mm. kuumat aallot, yöhikoilu, väsymys ja unettomuus sekä seksuaalinen haluttomuus, emättimen kuivuus ja yhdyntäkivut. Oireita voidaan hoitaa kahdella tavalla: joko koko kehoon vaikuttavasti tai paikallisesti. Koko kehoon vaikuttava eli systeeminen hormonihoito korvaa elimistön omaa estrogeenia. Paikallista estrogeenihoitoa voidaan käyttää joko sellaisenaan tai systeemisen hormonihoidon lisänä. Paikallishoidossa (esimerkiksi voide, emätintabletti tai puikko) hormoni ei välity verenkiertoon vaan vaikuttaa paikallisesti vahvistamalla ohentunutta limakalvoa ja palauttamalla emättimen kosteuden.
Taustaa kyselystä:
Kyselyn teettäjä: Novo Nordisk Farma Oy
Kyselyn tekijä: Respondeo Oy
Kohderyhmä: Yli 45-vuotiaat naiset
Osallistujina yhteensä 276 naista.
Määrällinen kysely on toteutettu online-muotoisena. Lisäksi laadulliseen osaan haastateltiin kohderyhmään kuuluvia naisia. Kysely on toteutettu syyskuussa 2015.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Novo Nordisk Farma Oy
Terveellisempien kasvuympäristöjen rakentaminen onnistuu vain yhteistyöllä12.3.2025 13:02:40 EET | Tiedote
Lasten ja nuorten elinympäristöillä on merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Cities for Better Health -verkosto kokoontui jakamaan tietoa nykytilanteesta ja ideoimaan terveellisemmän tulevaisuuden suuntaviivoja maailman lihavuuspäivänä 4. maaliskuuta.
Cities for Better Health –ohjelma mukana Tanskan kuningasparin valtiovierailussa4.3.2025 15:34:39 EET | Tiedote
Helsinki, 4. maaliskuuta 2025 – Turun ja Kuopion kaupungit sekä Cities for Better Health -yhteistyö olivat mukana valtiovierailun ohjelmassa, kun Tanskan kuningas Frederik X ja kuningatar Mary vierailivat Merihaassa.
Miten kaupungit voivat vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen?3.3.2025 16:57:52 EET | Tiedote
Maailman lihavuuspäivänä pohditaan, millainen on terveellisempi kaupunkiympäristö ja kuinka se rakennetaan. 4. Maaliskuuta, 2025 Maailman lihavuuspäivänä Cities for Better Health - kumppanuusverkosto kokoontuu keskustelemaan lasten ja nuorten terveellisemmästä tulevaisuudesta ja lihavuuden ennaltaehkäisyistä.
Turku on Suomen ensimmäinen Cities Changing Diabetes -kaupunki14.11.2023 14:00:00 EET | Tiedote
Maailman diabetespäivänä 14.11. Turku liittyy osaksi Cities Changing Diabetes -verkostoa, johon kuuluu yli 40 kaupunkia sekä yli 150 kumppaniorganisaatiota. Cities Changing Diabetes -ohjelma sitoutuu ajamaan toimia tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden nujertamiseksi kaupungeissa ympäri maailmaa.
Tuore tutkimus: Työikäisten diabetespotilaiden määrä kasvaa ja hoitotasapaino on keskimääräistä heikompi25.9.2023 08:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on selvitetty rekisteriaineiston perusteella tyypin 2 diabetesta sairastavien suomalaisten hoidon tilaa ja hoitotasapainoa. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä: sairauden esiintyvyys kasvaa Suomessa voimakkaasti ja huomattavaa on työikäisen väestön keskimääräistä heikompi hoitotasapaino. Huonosti hoidetun diabeteksen seuraukset ovat sekä yksilötasolla että kansanterveydellisesti huolestuttavia. Tutkimuksen tulokset täydentävät THL:n diabetesrekisterin tuloksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme