Valtion asuntolainojen luottotappiot ovat vähäisiä, mutta lainaehdot monimutkaisia

Valtion antolainauskanta on viime vuosina ollut 10–12 miljardia euroa. Tuloksellisuustarkastuksen kohteena oli asuntotuotannon rahoitus, joka on valtion lainoituskohteista suurin ja lainakannaltaan noin 10 miljardia euroa vuosina 2004–08.  Asuntotuotannon valtion lainanantoa hallinnoivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Valtiokonttori, joita ohjaavat ympäristö- ja valtiovarainministeriöt.

Tarkastuksessa keskityttiin riskienhallintaan sekä lainanannossa käytettävien tietojärjestelmien taloudelliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Tarkastushavaintojen mukaan valtion lainanannon hallintoa voidaan pääosiltaan pitää järkevästi hoidettuna. Luottotappioiden yhteismäärä on ollut vähäinen, ja riskienhallintaa voi siten pitää onnistuneena. Ongelmallisia lainoituskohteita on voitu pysyttää asuntokäytössä taloudellisin tukitoimin. Lainakohde on vain harvoin  jouduttu myymään pakkohuutokaupoissa.

Tarkastuksessa todettiin, että aravalainoituksen lainaehdot ovat käytännössä olleet monimutkaisia. Lainaehtojen tulkinta on edellyttänyt varsin syvällistä perehtymistä aravalainajärjestelmään ja viranomaisten käytäntöihin. Eri aikoina säädetyt muutokset ja poikkeukset, joilla on pyritty mukauttamaan järjestelmää toimintaympäristön muutoksiin, ovat lisänneet tulkinta- ja soveltamistilanteiden monitahoisuutta. Tarkastusviraston mukaan viranomaisten asiantuntemuksen jatkuvuus on varmistettava, koska vanhoihin pitkäaikaisiin lainoihin liittyviä kysymyksiä voi lainanhakijoiden kannalta ilmetä aina lainan takaisinmaksuun asti.

Tarkastuksessa selvitettiin taloudellisten tukitoimien käyttöä tapauksissa, joissa lainansaajalla on ollut vaikeuksia lainan takaisinmaksussa. ARA oli pitänyt lähtökohtanaan asuntotuotannon sosiaalista puolta ja lainansaajan mahdollisuutta hoitaa lainotettua kohdetta. Valtiokonttorin toiminta oli perustunut finanssihallinnolliseen ja velkojan rooliin. Käytännössä näiden roolien välillä ei kuitenkaan todettu ristiriitaisuutta.

Taloudellisia ja muita tukitoimia voidaan pitää toimivina ja tuloksellisina, koska niiden avulla on voitu jatkaa alkuperäistä lainoitettua toimintaa eli asumista. Tämä on puolestaan turvannut valtion saatavia ja vähentänyt valtiolle muussa tapauksessa todennäköisesti muodostuvan luottotappion määrää. Tarkastusvirasto toteaa, että valtiontalouden kannalta on melko pienillä uhrauksilla estetty taloudellisesti suuremman menetyksen eli luottotappion synty, ja asumista on voitu jatkaa lainoitetuissa kohteissa.

Tietojärjestelmien käyttämistä tehostettava

Viranomaisten välisessä yhteistyössä todettiin kehittämistarpeita, joihin on jo ryhdytty. Erityisesti tietojärjestelmien käytön tehostaminen vaativat tarkastusviraston arvion mukaan kuitenkin vielä lisää käytännön toimenpiteitä.

Tarkastushavaintojen mukaan sekä ARAlla että Valtiokonttorilla tietojärjestelmien käyttö on tahoillaan kehittynyttä ja eri järjestelmät ja sovellukset tukevat lainoituksen eri vaiheissa virkamiesten työskentelyä. Merkittävänä puutteena on kuitenkin ARAn ja Valtiokonttorin tietojärjestelmien välillä tapahtuvan tiedonsiirron perustuminen paperitulosteisiin. Koska lähettävä ja vastaanottava järjestelmä ovat sähköisiä, mutta aravalainapäätökset on toimitettu postissa paperimuotoisena, on toimintamalli näiltä osin täysin vanhentunut.

Tarkastusvirasto katsoo, että valtion tuottavuusohjelman ja valtionhallinnon IT-toiminnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen mukaisesti ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön on ensitilassa käynnistettävä selvitystyö sähköisen tiedonsiirron järjestämiseksi ARAn ja Valtiokonttorin välille.

Lisätietoja:
Johtava tuloksellisuustarkastaja Klaus Naumanen, puh. 09 432 5769
Ylijohtaja Vesa Jatkola, puh. 09 432 5704

Tarkastuskertomus 205/2010: Valtion lainananto asuntotuotantoon