Metallin määrä vähentynyt sekajätteessä

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämän tutkimuksen mukaan metallin määrä on vähentynyt kotitalouksien sekajätteessä. Sekajätteen määrä ja koostumus vaihtelee erityyppisten asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottavat 20 ja sitä useamman huoneiston kiinteistöissä asuvat. HSY tutki pääkaupunkiseudulla syntyvää seka- ja biojätettä syyskuussa 2015.

Metallia päätyi sekajäteastiaan 4,5 kiloa asukasta kohden vuodessa. Se on vajaan kilon vähemmän kuin vuosina 2012 ja 2007, jolloin tehtiin edelliset tutkimukset. Metallin määrän vähenemistä sekajätteessä tukee myös tilastotieto, jonka mukaan HSY keräsi viime vuonna kiinteistöiltä talteen metallia yhteensä lähes 200 tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Todennäköisiä syitä muutokseen ovat metallin kiinteistökohtaisen keräyksen laajentuminen viime vuosina ja jätevoimalan käynnistymisen yhteydessä HSY:n tekemä laaja kampanjointi metallin erottamiseksi sekajätteestä.

Myös lasia kertyi sekajätteeseen aiempaa vähemmän. Vuonna 2015 määrä oli 4,3 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun vuoden 2007 selvityksessä luku oli 6,3 kiloa. Lasin väheneminen sekajätteessä on myös seurausta lasin keräyksen alkamisesta suurien kiinteistöjen jätetilassa sekä HSY:n lajittelukampanjoinnista.

- Suunta on myönteinen, sillä lasi ja metalli on järkevää lajitella uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätevoimalassa ne eivät pala, vaan lisäävät jäljelle jäävän kuonan määrää, kertoo projektiasiantuntija Saara Valtonen.

Suurilla kiinteistöillä syntyy vähiten sekajätettä

Vähiten sekajätettä tuotetaan suurimmissa kiinteistöissä, joissa astiat kierrätettäville jätelajeille löytyvät usein omasta jätetilasta. Erityisen hyvin tämä näkyy biojätteen lajittelussa.

- Kiinteistöissä, joissa biojätteen erilliskeräys on vapaaehtoista, sekajätteeseen päätyi keskimäärin yli 50 % enemmän biojätettä kuin suuremmissa kiinteistöissä, joissa biojätteen erilliskeräys on pakollista, kertoo Valtonen.

Biojätettä on kerättävä kiinteistöillä, joihin kuuluu 10 tai sitä enemmän huoneistoja.

Suuri osa kotien sekajätteestä oli biojätettä eli keittiössä syntyvää ruokajätettä, puutarhajätettä, pehmopaperia ynnä muuta biojätettä. Biojätteen osuus sekajätteestä oli noin 37 %. Toiseksi eniten sekajätteestä löytyi paperia, pahvia, kartonkia ja puuta. Näiden osuus oli yhteensä 17 %. Erilaisten muovien, kuten muovipakkausten ja -esineiden, osuus kotitalouksien sekajätteistä oli yhteensä noin 16 %.

Lähes kaikki kotitalouksien jätteet hyödynnetään

​Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajäte on vuodesta 2014 alkaen hyödynnetty Vantaan Energian jätevoimalassa. Sekajäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan siitä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Tällä hetkellä lähes kaikki kotitalouksissa syntyvä jäte hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.

Kodeissa erikseen lajitellusta biojätteestä HSY tekee biokaasua ja multaa. Lajitellut lasipurkit, metallit, kartonki ja paperi kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Jätteenpoltossa syntyvästä kuonasta erotetaan metallit hyötykäyttöön. Jäljelle jäävät mineraaliainekset hyödynnetään muun muassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa.

Koostumustutkimusten avulla kehitetään jätehuoltoa

Jätteiden koostumusta seuraamalla voidaan suunnitella entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi jätteiden keräyksen ja käsittelyn, neuvonnan ja jätteiden hyödyntämisen suunnittelussa.

Jätteen koostumustutkimukset olivat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Laatujäte-hanketta.

 

Lisätietoja:

Projektiasiantuntija Saara Valtonen, puh. 045 657 6126, saara.valtonen(at)hsy.fi.

Lisäinfoa:

-        Tutkimus tehtiin syyskuussa 2015. -        Tutkittiin kodeista kertyvää sekajätettä ja biojätettä. -        Jätteiden koostumustutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Laatujäte-hanketta. -        Tutkimus toteutettiin keräämällä kiinteistöiltä tutkimuskuormat. -        Tutkimuksen keräysalueet ja kiinteistöt valittiin siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin koko pääkaupunkiseudun asukkaita. -        Tutkimuskuormat kipattiin näytteenottokentälle, joista otettiin 100 kg:n näyte. -        Sekajätenäyte lajiteltiin 39 eri jakeeseen ja biojäte 20 jakeeseen. -        Aikaisemmin sekajätettä on tutkittu vuosina 2007 ja 2012 ja biojätettä vuonna 2010.

 

Linkki raporttiin:

https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Raportit/Paakaupunkiseudun_seka-ja_biojatteen_koostumus_vuonna_2015.pdf

Linkki kuvakoriin:

http://aineistopankki.hsy.fi/l/DmkcXb2FnQJg

(Kuva: HSY)