Vihreäkivet valottavat maapallon alkutaivalta

Arkeeiseksi kutsuttu geologinen aikakausi alkoi neljä miljardia vuotta sitten ja päättyi 2,5 miljardia vuotta sitten. Kausi on tärkeä vaihe maapallon kehityksessä. Sen aikana Maan ensimmäiset pysyvät manneralueet kasvoivat ja elämä kehittyi.
Arkeeisia vihreäkivivyöhykkeitä löytyy lähes jokaisen manneralueen vanhoista, vakaista osista ja niiden tutkimus muodostaa tärkeän osan maapallon menneisyyden selvittämisessä, miten planeetasta on tullut nykyisenkaltainen, elämää ylläpitävä planeetta.
Suomen vanhimmat kallioperäalueet sijaitsevat maamme pohjois- ja itäosissa. Lehtonen tarkastelee väitöskirjassaan noiden Suomussalmen, Kuhmon ja Tipasjärven alueiden arkeeisten, vihreäkivivyöhykkeitä muodostavien kivien kerrosjärjestystä ja ikäjakaumaa.
Arkeeiset vihreäkivivyöhykkeet koostuvat pääosin tulivuoriperäisistä kivistä eli vulkaniiteista. Vulkaniittien kehityksen tutkimuksen kannalta on tärkeä tietää, milloin ne muodostuivat.
Kivien iän määritystä
Väitöstutkimus tarkensi vihreäkivivyöhykkeiden vulkaniittien ikäjakaumaa niin yksittäisten vyöhykkeiden sisällä kuin vyöhykkeiden kesken. Jo olemassa olevan ja tässä työssä julkaistun aineiston perusteella Suomussalmi-Kuhmo-Tipasjärvi -vihreäkivivyöhykkeen runsaasti piidioksidia sisältävät vulkaniitit voidaan jakaa neljään ikäryhmään. Vanhimmat muodostuivat noin 2,94 miljardia vuotta sitten ja nuorimmat 2,80–2,79 miljardia vuotta sitten.
Näiden vyöhykkeiden iänmääritysten täsmentyminen on tärkeää, jotta kuvamme maapallon alkutaipaleesta voisi tarkentua entisestään. Ilman tarkkoja ikätietoja vyöhykkeiden sisältämiä kivikerrostumia on vaikea vertailla keskenään, puhumattakaan vertailuista muihin samankaltaisiin vyöhykkeisiin esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa.
– Uusien tulosten perusteella Suomussalmen, Kuhmon ja Tipasjärven vulkaniittien kehitys on ollut monivaiheista. Kivien tarkemman synty-ympäristön selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Olen kuitenkin väitöskirjassani ehdottanut uusien ja aiempien tulosten perusteella, että alueiden vanhimmat vulkaaniset kivet ovat osa vanhempaa mannerta ja nuoremmat vulkaaniset kivet syntyivät joko tämän mantereen repeämisessä tai vanhemman mantereen ja merellisen laatan rajalla, kertoo tohtoriopiskelija Elina Lehtonen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
FM Elina Lehtonen väittelee 17.6.2016 klo 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Painting the volcanic landscape of early Fennoscandia - Geochronology of the Meso- and Neoarchaean Suomussalmi-Kuhmo-Tipasjärvi greenstone complex, Karelia Province, Finland”. Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan kampuksella Exactumissa (B123, Gustaf Hällstömin katu 2 B)
Lisätietoja
Suomen kallioperä:
Suomen kallioperä kuuluu vanhaan prekambriseen (ajanjakso 4 600–570 miljoonaa vuotta sitten) Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on Euraasian mantereen vanhimpia osia. Vastaavia alueita tavataan kaikilla mantereilla.
Euraasian mantereella tämä ikivanha kallioperä on näkyvissä ainoastaan Fennoskandiassa ja Ukrainassa, muualla se on nuorempien sedimenttikivilajien peittämä.
Kivien iänmääritys – Elina Lehtosen Vihreäkiven arvoitus -blogista:
- Kivi muistaa ikänsä
- Zirkonia metsästämässä
- Saisiko olla hieman popcornia? …eli radioaktiivisuuden perusteet maissinjyvässä!
Väitöskirja on sähköinen julkaisu ja luettavissa Heldasta.
Tohtoriopiskelija Elina Lehtonen
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Geologia
elina.lehtonen@helsinki.fi
p. 02 9412 8744
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja Luomus Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme