Ammattiurheilijan eläke Suomessa – Kultaa ja kunniaa ei riitä loppuiäksi

Työeläkelait ja tapaturmavakuutuslaki eivät koske urheilemista. Siksi Suomessa joukkueurheilijoilla on oma lakisääteinen eläke- ja tapaturmaturva. Vakutuus on pakollinen, jos joukkueurheilija ansaitsee vuodessa tai pelikaudessa vähintään 10 90 euroa.

Joukkueurheilijan vakuuttamisesta vastaavat hänelle palkkaa maksava urheiluseura tai muu urheiluyhteisö. Vakuutuksen yksityiskohdista ja ehdoista sopivat urheilijat, urheiluseurat ja vakuutusyhtiöt yhteisesti, vaikka vakuuttaminen onkin lakisääteistä. Lajiliitoilla on vakuuttamisvelvollisuuden valvojan rooli.

Urheilija on vakuutettava 43 vuoden ikään saakka. Ulkomaiseen joukkueeseen siirtyvän kannattaa huolehtia, että hänellä on sielläkin vakuutukset kunnossa.

Yksilöurheilija voi ottaa itselleen vastaavan vakuutuksen urheilutyöhönsä, mutta se on vapaaehtoista.

Vanhuuden varaa ja turvaa urheilukyvyttömyyteen

Vakuutukseen sisältyy turva vanhuuden, tapaturmasta johtuvan vammautumisen ja kuoleman varalta. Urheilijan vakuutuksesta vanhuuseläkettä maksetaan 65 vuoden iästä lähtien.

Korvaustaso vastaa sekä työntekijän eläkelain TyEL:n että tapaturmavakuutuslain tasoa. On huomattava, että urheilijan vakuutus ei vastaa kaikista elämäntilanteista. Niinpä sairautta tai urheilun ulkopuolella sattunut tapaturmaa tai kuolemaa ei korvata urheiluvakuutuksesta.

Työ ja opiskelu kirittää myös urheilijaa

Muusta kuin urheilusta sattuneesta tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden korvaukset voivat jäädä Kelan perusturvan tasolle. Siksi muun ansiotyön kuin vain urheilun tekeminen kannattaa aktiiviaikanakin.

Kaikesta yli 52,49 euroa kuukaudessa ylittävistä palkoista urheilun ulkopuolella kertyy työeläkettä. Jos esimerkiksi keikkatuloja on paljon, yrityksen perustaminen voi olla ammatikseen urheilevalle järkevää. Tiettävästi moni urheilija on näin toiminutkin.

Tutkintoon johtava opiskelu kerryttää myös työeläkettä.

Kainalojuttu:
Palkintoja urheilusta – menestystä elämässä

Nyt käytävien MM-yleisurheilun isäntämaa Etelä-Korea lupasi jokaiselle omissa vuoden 1988 Soulin olympiakisoissa kultaa voittaneelle korealaiselle elinikäisen toimeentulon. Menestystä tulikin, mutta varhaiseläkelupaus Korean urheilevalle nuorisolle on tiettävästi kaduttanut myöhempiä vallanpitäjiä.

Suomessa menestyneitä urheilijoita on palkittu ja sitoutettu kotikuntaansa tontilla ja talolla. Lisäksi meillä on aika ajoin keskusteltu erityisestä urheilijaeläkkeestä taiteilijaeläkkeen tapaan. Tällaiset tunnustukset eivät todennäköisesti kuitenkaan parantaisi kuin jo menestyneimpien entisten huippu-urheilijoiden toimeentuloa.

Enemmistö hyvistä urheilijoista menestyy elämässään: Minna Kauppi on pian valmis opettaja, Tero Pitkämäki on opiskellut insinööriksi, entinen EM-jäätanssimestari Petri Kokko vaikuttaa hakukonejätti Googlen johtajistossa. Joukkuepelaajat ovat urallaan hankkimansa suhdeverkoston ja sosiaalisten taitojensa takia usein haluttuja työelämässä.

FAKTA
Lakisääteinen urheilijan eläke ja tapaturmaturva

Vähintään 10 090 euroa yhteensä vuodessa tienaava alle 43-vuotias joukkueurheilija kuuluu erityiseen urheilijan eläke- ja tapaturmavakuutukseen

Joukkueurheilijoiden vakuutuksesta vastaa seura, mutta yksilöurheilija vakuuttaa itsensä.

Urheilijan vakuutukseen sisältyy turva vanhuuden, urheilutapaturmasta johtuvan vammautumisen ja kuoleman varalta.

Vanhuuseläkettä maksetaan 65 vuoden iästä lähtien. Urheilukyvytön urheilija pyritään kuntouttamaan ensisijaisesti muuhun työhön enintään viisi vuotta maksettavalla eläkkeellä.

Jos ammatikseen urheileva on muussa ansiotyössä tai toimii yrittäjänä, hänelle karttuu työeläkettä lisäksi näiden ansioiden mukaan.

Järjestelmää on sovellettu vuodesta 1995 ja lakisääteinen se on ollut 2000 alkaen. Turvan piirissä on Suomessa noin tuhat urheilijaa.

Lisätietoja: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Eläketurvakeskus www.etk.fi p.010 7511