Tyypin 2 diabetes muuttuu edetessään tyypin 1 diabetekseksi

Aikuisiän diabeteksena tunnettua tyypin 2 diabetesta sairastaa jo puoli miljoonaa suomalaista. Heistä noin 150 000 ei tiedä sairaudestaan. Huonosti tiedetään myös se, että tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus. Jos sairauden etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa yleensä lapsuusiässä puhkeavaa tyypin 1 diabetesta.

Konkreettisesti kysymys on siitä, että tyypin 1 diabeetikoilla haima ei eritä lainkaan insuliinia, kun taas tyypin 2 diabeetikoilla insuliinin tuotanto ja kehon kyky käyttää insuliinia verensokerin säätelyyn ovat heikentyneet.

– Kun insuliinin eritys heikkenee, tarvitaan hoitoa, joka korjaa insuliinin puutetta. Vähitellen rajanveto tyypin 1 ja tyypin 2 välillä alkaa hämärtyä, kertoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novo Nordiskilta.

Tyypin 2 diabetesta sairastava voi havaita sairautensa etenemisen ensin verensokerin kotimittauksissa, kun verensokeria on vaikea saada pysymään toivotulla tasolla ja se heittelee pitkin päivää.

 ­– Sokerien jääminen pysyvästi koholle vaikuttaa jaksamiseen ja oloon. Kohonnut verensokeri aiheuttaa väsymystä ja tulehdusherkkyyttä, josta seuraa esimerkiksi toistuvia virtsatieinfektioita. Myös haavat paranevat huonosti. Hoitotasapainon heikentyessä tyypin 2 diabetesta sairastavalla saattaa alkaa ilmetä myös ihan klassisia tyypin 1 diabeteksen oireita, kuten jatkuvaa janoa, sanoo Saukkonen.

Sairauden eteneminen on hyvin yksilöllistä, eikä etenemistä valitettavasti pysäytetä pelkillä elämäntapamuutoksilla ja tahdonvoimalla. Keskimäärin 10 vuoden kuluttua sairastumisesta puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista tarvitsee insuliinihoitoa.

Käytännössä perusinsuliinihoito aloitetaan, kun diabetes ei pysy kurissa tablettihoidolla. Toinen pistoshoitovaihtoehto ovat GLP-1-suolistohormonit, jotka tehostavat kehon omaa insuliinintuotantoa.

Oikeanlaisella hoidolla on suuri merkitys taudin kulkuun. Toisilla GLP-1-suolistohormonit ja pitkävaikutteinen insuliini riittävät pitkään. Kun ne eivät enää riitä, tarvitaan samanlaista monipistoshoitoa, jota käytetään tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tällöin pitkävaikutteista insuliinia pistetään 1-2 kertaa päivässä ja lisäksi nopeavaikutteista insuliinia aterioilla.

– Näin sairauden määrittelyssä tulee arvioida sen vaikeusastetta, eikä niinkään sitä alkuperäistä diagnoosia, sanoo Saukkonen.

Polittiinen kehitys on kuitenkin kulkemassa päinvastaiseen suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmies Heikki Ruskoahon esityksen mukaan muut diabeteslääkkeet kuin insuliinit ovat menettämässä vuoden 2017 alussa 100 prosentin sairausvakuutuskorvattavuuden. Muutos koskee mm. vaikean tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettäviä GLP-1-suolistohormoneja.