JHL:n selvitys: Kunnissa runsaasti suunnitelmia palvelujen ulkoistamisesta - palveluja myös palautetaan takaisin omaksi työksi

Selvitys paljastaa, että kunnissa ja kuntayhtymissä on runsaasti suunnitelmia palvelutuotannon uudelleenjärjestämisestä. Silti on myös suuri joukko kuntia, joissa palvelutuotantoa ei ainakaan vielä olla myllertämässä. Monessa kunnassa on myös petytty yksityistettyihin palveluihin, ja ne halutaan ottaa takaisin omaksi työksi.

Huomiota herättävin havainto on, kuinka laajaan palvelujen kirjoon yhtiöittämis- ja ostopalvelusuunnitelmat kohdistuvat. Toinen selkeä huomio on, että palvelutuotannon muutoksia perustellaan pääasiassa säästötavoitteilla. Säästöt ovat toisaalta myös yleisin syy palauttaa yksityistetty palvelu omaksi työksi.

Selvitykseen kerättiin tietoja kuntien ja kuntayhtymien JHL:läisiltä pääluottamusmiehiltä verkkokyselynä 27.10. - 28.11.2011. Kyselyyn vastasi 210 pääluottamusmiestä, jolloin vastausprosentti oli 49. Vastaajat edustivat 140 kuntaa ja 47 kuntayhtymää, liikelaitosta tai osakeyhtiötä.

Lähes kaikki palvelut kohteena

Lähes joka kolmas pääluottamusmies ilmoitti, että omassa kunnassa tai kuntayhtymässä suunnitellaan palveluiden yhtiöittämistä. Yhtiöitettäväksi kaavailtujen palveluiden kirjo on valtava.

Yleisimmin suunnitelmat koskevat siivousta, ruokahuoltoa, kiinteistönhoitoa, vesi- ja energialaitoksia sekä palkka- ja taloushallintoa. Vilkas hankekenttä on myös terveyspalvelut, kuten työterveydenhuolto, terveysasemat, laboratoriot, röntgen, kirurgia, välinehuolto ja apteekki. Useampia mainintoja saivat lisäksi ATK-palvelut, satamat, vuokra-asunnot ja kiinteistöt, sihteeripalvelut, kuljetuspalvelut ja opetuspalvelut.

Yhtiöittämissuunnitelmat ovat yleisiä suurissa keskuksissa ja niiden ympäryskunnissa. Pienissä maaseutumaisissa kunnissa niitä tuntuu olevan harvassa.

Tavoitteena säästöt, ei laatu

Pääluottamusmiehiltä kysyttiin myös, minkälaisia perusteita yhtiöittämisen puolesta on käytetty. Yli puolessa tapauksista yhtenä perusteena on taloudellisten säästöjen tavoittelu. Usein mainitaan myös resurssien parempi kohdennettavuus, johtamisen tehostaminen ja erilaiset talouden seurantaan liittyvät syyt.

Lähes kolmasosassa tapauksia yhtiöittämistä perustellaan sillä, että liikelaitokset on pakko yhtiöittää. Tällaista lakia ei ole eduskunnassa vielä hyväksytty. Kunnissa siis reagoidaan jo lain valmistelutyöhön velvoittavana ja uskotellaan yhtiöittäminen pakolliseksi.

Muita perusteita ovat muun muassa halu vähentää henkilöstöä sekä velan määrää kunnan taseessa. Yhtiöittäminen siirtää toimintoja pois kunnan taseesta konsernin taseeseen, jolloin velka/asukas kunnassa laskee.

Palvelusetelit kalliita kuntalaisille

Selvityksessä kysyttiin erityisesti palveluseteleistä ja niiden käytön vaikutuksista. Palvelusetelit ovat käytössä jo reilussa kolmasosassa kuntia ja kuntayhtymiä. Seteleiden käyttö painottuu suuriin ja suurehkoihin kaupunkeihin. Yleisimmin niitä käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa, erityisesti vanhuspalveluissa ja lasten päivähoidossa. Kotipalvelut näyttävät olevan kaikkein suosituin palveluseteleiden käyttökohde.

Suurin osa vastanneista arvioi, etteivät palvelusetelit ole aiheuttaneet ongelmia henkilöstölle. Joitakin huomia silti mainittiin. Esimerkiksi kotihoidossa palveluseteliä on käytetty erilaisiin lisäpalveluihin, jolloin kunnallista kotihoitoa on tarvittu paikkaamaan perushoitoa. Palvelusetelin avulla on myös ohjattu lapsia perhepäivähoidosta yksityiseen päiväkotiin, minkä seurauksena perhepäivähoitajien määräaikaisia työsuhteita on lakkautettu.

Kuntalaisten kannalta suurimpana pulmana pääluottamusmiehet pitävät omavastuuosuuden kasvua, sillä palvelusetelin arvo ei aina kata markkinoilta ostettavien palveluiden hintaa. Lisäksi valinnanvapautta markkinoidaan valheellisesti, sillä tosiasiallisia vaihtoehtoja ei aina ole.

Palveluja myös palautetaan omaksi työksi

Peräti viidennes pääluottamusmiehistä ilmoitti, että kunnassa tai kuntayhtymässä palveluita aiotaan palauttaa omaksi työksi. Näin kaavaillaan varsinkin keskikokoisissa kunnissa.

Useimmin omaksi työksi palautettaisiin siivous. Useita mainintoja saavat myös sosiaali- ja terveyspalvelut, ruokahuolto, kirjanpito, lähettipalvelut, kiinteistönhoito, lämpölaitos, puhelinkeskuspalvelut, sairaankuljetus, ATK -palvelut, välinehuolto, huoltomiehet, vammaiskuljetukset ja eräät teknisen sektorin työt.

Palautussuunnitelmia perustellaan niitäkin useimmin taloudellisten säästöjen tavoittelulla. Eräs vastaajista totesi, että ostopalveluiden hinnat ovat karanneet, kun todellista kilpailua ei ole. Omalle työlle on alettu laskea hintaa ja huomattu se halvemmaksi kuin nykyiset ostopalvelut.

Lähes yhtä usein omaksi työksi palauttamisen takana on palveluiden laadun parantaminen. Reilu kolmannes pääluottamusmiehistä arvioi perusteeksi sen, ettei ostettu palvelu vastannutkaan ostopalvelusopimuksella sovittua.

Lisätietoja:
Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikkö Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Tutkija Pertti Mäkelä 040 841 6130