Tiedebarometri 2016: suomalaiset luottavat tieteeseen

Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2016 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2016 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan kuudes osa. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.

Aihepiireistä kiinnostavimpia ovat ympäristö ja luonto, joita koskevia asioita seuraa neljä viidestä (81 % ilmoittaa olevansa hyvin tai melko kiinnostunut). Ympäristöön ja luontoon liittyvä kiinnostus on kasvanut edellisen eli vuoden 2013 Tiedebarometrin kiinnostusluvuista (76 %). Kakkossijan saavuttavat yhteiskunnalliset asiat yleensä (74 %, 2013: 72 %). Myös tieteeseen ja tutkimukseen yleisesti liittyvä kiinnostus (68 %, 2013: 65 %) sekä politiikkaan kohdistuva kiinnostus (51 %, 2013: 47 %) ovat kasvaneet vuodesta 2013. Näiden alapuolelle painuvat kiinnostavuuttaan menettäneet viihde (51 %, 2013: 60 %) sekä talous ja siihen liittyvät teemat (39 %, 2013: 41 %).

Tieteen kiinnostavuuden kasvu (+3 %) sopii huonosti julkisuudessa esitettyihin huoliin ja käsityksiin, joiden mukaan kansa olisi alkanut väheksyä tiedetietoa.

Aihepiirien seuraaminen on sukupuolisidonnaista. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan naisia enemmän urheilua ja talousasioita. Ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat laajasti molempia sukupuolia. Tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa käsittelevät aiheet kiinnostavat erityisesti miehiä.

Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimman ikäryhmän muodostavat nuorehkot, 26-35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä yli neljä viidestä (85 %, 2013: 82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.

Kansa luottaa poliisiin, puolustusvoimiin ja yliopistoihin

Erityisen suurta luottamusta nauttivat yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat organisaatiot eli poliisi (85 % tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta, 2013: 86 %) ja puolustusvoimat (77 %, 2013: 74 %). Myös yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan, ja näitä laitoksia kohtaan tunnettu luottamus on myös noussut edellisestä mittauksesta (75 %, 2013: 72 %).

Nimetyistä tiede‐ ja tutkimusorganisaatioista ylimmäksi nousee VTT (59 %, 2013: 62 %) perässään Tekes (50 %, 2013: 49 %) ja Suomen Akatemia (50 %, 2013: 47 %). Kokoava ja hieman yleisempi arviointikohde "tiedeyhteisö" (tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö yleisesti ottaen) sijoittuu merkittävän korkealle, heti yliopistojen ja korkeakoulujen jälkeen (66 %, 2013: 61 %).

Lääketiede kiinnostavin tieteenala

Kiinnostavimmaksi ja aiemmasta mittauksesta selvästi kiinnostavuuttaan lisänneeksi tieteenalaksi koetaan lääketiede. Kolme neljästä (75 %, 2013: 68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä. Tieteen kehitystä, keksintöjä ja uusia tutkimustuloksia seurataan myös aiempaa enemmän (73 %, 2013: 70 %). Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa (68 %, 2013: 66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta.

Myös vähemmän kiinnostava tiedepolitiikka kiinnostaa aiempaa tutkimusta enemmän (30 %, 2013: 24 %) ja suomalaisen tieteen kansainvälinen menestys kiinnostaa neljää kymmenestä (42 %, 2013: 36 %).

Tiedettä koskevan tiedon lähteistä televisio ja radio ovat tärkeimmät (81 %, 2013: 84 %). Seuraavana keskeisenä tietolähteenä mainitaan sanomalehdet (71 %, 2013: 75 %).

Internetin tietolähteekseen nimeävien kasvu on tasaantunut, mutta netti on saavuttanut sanomalehdet tiedon lähteenä (70 %, 2013: 69 %). Internet on tärkeä väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville.

AIV-rehu, mobiiliteknologian sovellukset ja ksylitoli tunnetuimpia tieteemme saavutuksia

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteemme saavutuksia ja suomalaisia tieteenharjoittajia. Laajimmin tunnistettu saavutus on AIV-rehu. Kakkoseksi sijoittuvat matkapuhelimiin, mobiiliteknologiaan ja Nokiaan kytkeytyvät ilmaukset. Kolmantena aivan kännykkäkategorian kannoilla seuraa ksylitoli. Lähelle kärkeä kohoavat myös geenitutkimus ja -teknologia. Paljon mainintoja saavat myös Linux sekä syöpätutkimus, -hoidot ja -lääkkeet.

Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja ja toisena Jaakko Hämeen-Anttila. Useita viittauksia saavat myös muun muassa Linus Torvalds, Kari Alitalo ja Kari Enqvist.

Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä. Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.

Lisätietoja:

- Tiedebarometri 2016 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy.

- Kirjalliseen kyselyyn vastasi 1056 henkilöä

- Tiedebarometri Tieteen tiedotus ry:n verkkosivuilla: http://www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html

- Lisätietoja antavat tutkija Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy, p. 040 545 8011 ja Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja, professori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto, p. 0500 412 928.

Tieteen tiedotus ry
Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi