Valvottu koevapaus ja siihen liittyvä päihdekuntoutus tukevat arjen uudelleen rakentamista

Valvotun koevapauden aikana päihdekuntoutuksen piiriin saadaan myös sellaisia asiakkaita, joita ei muuten tavoitettaisi. Heidän kohdallaan motivaatio muutokseen syntyy tyypillisesti vasta kuntoutusprosessin aikana, kun asioiden käsittely päihteettömästi on mahdollista. Tutkimuksen mukaan muutos näyttäytyy prosessina, joka joidenkin kohdalla alkaa jo vankila-aikaisena päihteettömyytenä ja jatkuu siitä katkeamattomana valvotussa koevapaudessa.

Erityisesti on nähtävissä hyviä esimerkkejä intensiivisen ja ryhmämuotoisen päihdekuntoutuksen hyödyllisyydestä niin avo- kuin laitoskuntoutuksessa. Monien kohdalla myös vertaistuki on selkeä kuntoutusta tukeva elementti. Edelleen valvottuun koevapauteen liittyvä valvonta näyttäytyy aineistossa kuntoutusta tukevana. Valvonta varmistaa asiakkaiden päihteettömyyden ja sen, että päihdehoidossa voidaan keskittyä kuntouttavaan toimintaan.

Toisaalta aineistossa tulee esiin valvotun koevapauden valmisteluun ja suunnitteluun liittyviä tiedon ja tuen puutteita. Vangin osallistuminen hoidon suunnitteluun ei myöskään kaikissa tapauksissa toteudu. Valvottua koevapautta ja siihen yhdistettyä päihdekuntoutusta voidaan kuitenkin pitää asiakkaiden kuntoutumisen näkökulmasta hyvänä käytäntönä.

Valvottu koevapaus on ehdottoman vankeusrangaistuksen loppuvaiheeseen sijoittuva rangaistusmuoto, jossa vanki on vankilan ulkopuolella teknisen ja muun valvonnan alaisena. Valvotun koevapauden avulla pyritään tukemaan vangin siirtymistä vankeudesta vapauteen. Rikosseuraamusasiakkaiden terveystutkimuksen mukaan suuri osa rikosseuraamusasiakkaista on päihdeongelmaisia, ja siten myös valvotun koevapauden aikaisen päihdekuntoutuksen kehittämistä voidaan pitää merkittävänä kehittämiskohteena.

Rantanen, T., Lindqvist, M., Lindström, J. ja Vuorinen, P. (2016) . Yhteistyötä, valvontaa ja kokonaisvaltaista kuntoutusta. Tutkimus valvotun koevapauden ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 3/2016. Luettavissa Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta.

Lisätietoja: yliopettaja VTT Teemu Rantanen, teemu.rantanen@laurea.fi, p. 040 830 6149