Kunnan kannattaa nyt sijoittaa varhaiskasvatuksen laatuun

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi vuonna 2011 Suomelle useita suosituksia lapsen aseman ja varhaiskasvatuksen parantamiseksi. Suomen raportti siitä, miten suositukset on otettu huomioon, annetaan YK:n lasten oikeuksien komitealle vuonna 2017.

Vuonna 2011 lasten oikeuksien komitea oli Suomen osalta huolissaan varhaiskasvatuksen puutteista kuten lastentarhanopettajien liian vähäisestä määrästä, henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä esiopetuksen ja päivähoidon laadun heikkoudesta. Komitea myös suositteli, että lasten osallistumista varhaiskasvatukseen maassamme parannetaan.

Näiden suositusten jälkeen on maahamme saatu varhaiskasvatuslaki. Laki antaa varhaiskasvatuksen toteuttamiselle mittavat ja korkeat tavoitteet. Opetushallitus on juuri myös hyväksynyt ensimmäiset normipohjaiset valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusteet määrittelevät varhaiskasvatuksen sisällöt, toiminnot ja lastentarhanopettajalle vastuun päiväkodin lapsiryhmän pedagogisesta toiminnasta ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta.

-         Muutoin Suomi on toiminut täysin vastoin YK:n lasten oikeuksien komitean suosituksia. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutoksella mahdollistettiin päiväkotien lapsiryhmien kokojen suurentaminen ja lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen kavennettiin. Lisäksi lain määrittely varhaiskasvatuksesta on epätarkka. Laissa ei selkeästi määritellä pedagogisen varhaiskasvatuksen toteutumisen reunaehtoja eikä näin ollen taata yhdenvertaista varhaiskasvatuspalvelua koko maan alueelle ja jokaiselle lapselle, Anitta Pakanen toteaa.

-          Onkin mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat hallintomme kootut selitykset YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Maailmalla - YK:ssa, Maailman pankissa, EU:ssa ja kansainvälisessä tutkimuksessa - korostetaan korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkitystä oppimispolun ensi vaiheena. Mutta Suomi toimii toisin?, Ritva Semi ihmettelee.

Laki ja asetus määrittelevät varhaiskasvatuksen minimiehdot mutta kunnat voivat tehdä tätä paremmin. Kunnalle laadukkaat pedagogiset ja monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut ovat vetovoimatekijä. Hyvä varhaiskasvatus- ja päivähoitojärjestelmä osana kasvatus- ja koulutuspalveluja houkuttaa kuntaan asukkaiksi lapsiperheitä ja veronmaksajia.

Kunnan palvelujen kannalta on hyvä päättää ja selkiyttää, mitä laadukas varhaiskasvatus ja päivähoito on juuri tässä kunnassa. Pedagoginen varhaiskasvatus on lapsen oikeus eikä se ole sama asia kuin päivähoito. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiin, liikkumiseen, kulttuuriin ja oppimiseen. Tämä toteutuu parhaimmillaan päiväkodissa. Laadukas päiväkotien varhaiskasvatus on tuloksellista ja vaikuttavaa – se säästää monilta kustannuksilta tulevaisuudessa.

Kunnan kannattaa sijoittaa varhaiskasvatuksen laatuun. Monien laatututkijoiden mukaan keskeinen laatutekijä on henkilöstön korkea koulutustaso.  Muita laadun kriteerejä ovat henkilöstön määrä ja selkeät työ- ja tehtäväalueet sekä lapsiryhmien koko. Tämä kuntien on hyvä muistaa vuoden 2017 talousarvioita viimeistellessään ja varhaiskasvatusta koskevia päätöksiä tehdessään.