Ortodoksisen kirkon paastokevät alkaa sovintosunnuntaina 26.2.
Ortodoksisen kirkon jäsenet aloittavat suuren paaston sunnuntaina 26. helmikuuta. Päivää kutsutaan sovintosunnuntaiksi. Sunnuntai-iltana pyhäköissä toimitetaan erityinen ehtoopalvelus, jossa kaikki läsnäolijat pyytävät toisiltaan anteeksi ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa.
Suuri paasto huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan, jota vietetään tänä vuonna samaan aikaan koko kristillisessä maailmassa.
Paasto on kuulunut kristittyjen elämään apostolien ajoista asti. Nykymuotoista vastaavan suuren paaston vietto alkoi 300-luvulla Egyptissä, kun munkit ryhtyivät valmistautumaan pääsiäiseen viettämällä Jeesuksen esikuvan mukaan 40 päivää erämaassa rukoilemassa.
Suomessa elävintä kristillistä paastoperinnettä edustaa ortodoksinen kirkko, joka edellyttää jäseniltään sekä viikoittaisten paastopäivien että kirkkovuoden kiertoon kuuluvien pidempien paastoaikojen noudattamista. Ne kuuluvat olennaisena osana jumalallisen pyhyyden todeksi elämiseen, jota kirkko kutsuu ajan pyhittämiseksi.
Paasto viittaa sanana aina jostain luopumiseen. Ortodoksisen kirkon opetuksessa tämä aspekti nousee esiin erityisesti suhteessa ravintoon. Ruokapaastoa sen ankarimmassa muodossa noudattavat harvat, mutta valtaosa kirkon jäsenistöstä pyrkii huomioimaan paaston arjessaan keventämällä ruokavaliotaan ja luopumalla eläinkunnan tuotteiden lisäksi myös nautintoaineista. Lapset voivat opetella paastoamista esimerkiksi pääsiäiseen saakka ulottuvalla karkkilakolla.
Paasto ei ole kuitenkaan pelkkää ravinnosta ja huonoista tottumuksista luopumista, vaan aktiivista ja päämäärätietoista hyvän tavoittelua. Kirkon jäsenille suuren paaston alkaminen merkitsee havahtumista jokavuotiseen, mutta aina ainutkertaiseen tilaisuuteen nousta pyhityksen tielle. Paaston ensimmäisenä valmistussunnuntaina muisteltu Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Tätä esimerkkiä noudattaen kirkon jäsenet jättävät paaston ajaksi toissijaiset askareet ja keskittyvät nousemaan pyhityksen portaita nähdäkseen pääsiäisenä Kristuksen kunniakkaan ylösnousemuksen.
Ruokapaaston ohella pyhityskilvoituksen keskeisiä elementtejä ovat rukous ja hyväntekeväisyys.
Rukoukseen ja mielenmuutokseen kutsuvat erityisesti paastoajan jumalanpalvelukset, jotka ovat seurakunnissa varsin suosittuja. Paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä rippi-isän luona synnintunnustuksella.
Hyväntekeväisyys voi olla esimerkiksi aineellisen avun antamista tai vapaaehtoistyötä heikommassa asemassa olevien hyväksi. Myös muu lähimmäisten huomioiminen kuuluu paaston henkeen. Kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n vuosittaisen paastokeräyksen tuotto ohjataan tällä kertaa Keniaan, Burundiin ja Ruandaan.
Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä: odotettua ja kaivattua paluuta olennaisten asioiden äärelle, tilaisuutta virkistyä hengellisesti keskellä ruuhkaiseksi ja komplisoituneeksi muuttunutta arkea.
Tänä vuonna kirkko kannustaa sosiaalisessa mediassa aktiivisia jäseniään vahvistamaan toisiaan paastokilvoituksessa jakamalla paastoon liittyvää sisältöä hashtagilla #suuripaasto2017.
26.2.2017 Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo toimittaa sovintosunnuntain ehtoopalveluksen Savonlinnassa sijaitsevassa Profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabethin kirkossa (ns. Pikkukirkko, Olavinkatu 29). Palvelus alkaa kello 17.
Kirkko siirtyi 22.2.2017 Savonlinnan evankelisluterilaiselta seurakunnalta ortodoksisen kulttuuriyhdistyksen omistukseen.
Lisätiedot: Vastaava tiedottaja Maria Hattunen, maria.hattunen@ort.fi, 040 481 9240
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Hattunen
Vastaava tiedottaja
Suomen ortodoksinen kirkko
maria.hattunen@ort.fi
040 482 9240
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen ortodoksinen kirkko, Karjalankatu 1
70110 KUOPIO
info@ort.fihttp://www.ort.fi
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkona Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Patriarkaatin päämies on ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I, joka on astunut virkaansa vuonna 1991.
Kirkossa on kolme hiippakuntaa: Karjalan, Helsingin ja Oulun hiippakunnat. Kirkkoa johtaa Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo, jonka istuin sijaitsee Kuopiossa. Helsingin hiippakuntaa johtaa metropoliitta Ambrosius ja Oulun hiippakuntaa metropoliitta Elia. Apulaispiispana toimii Joensuun piispa Arseni.
Kirkkoon kuului vuoden 2016 lopussa 60 566 jäsentä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ortodoksinen kirkko
Ortodoksinen seurakuntaverkko uudistuu 1.1.202130.12.2020 12:42:00 EET | Uutinen
Kirkon sotienjälkeisen historian suurin mullistus pudottaa seurakuntien määrän 21:stä kahteentoista.
Ortodoksiset pyhäköt sulkeutuvat kirkkokansalta koko Helsingin hiippakunnassa25.11.2020 10:01:36 EET | Uutinen
Jumalanpalvelukset toimitetaan toistaiseksi suljetuin ovin koronatartuntariskien minimoimiseksi.
Ortodoksien kirkolliskokous koolla etäyhteyksin 23.–25.11.22.11.2020 14:35:34 EET | Uutinen
Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä ort.fi -sivuilta, osa asioista (mm. apulaispiispan vaali) siirretty ylimääräiseen kirkolliskokoukseen 16.–18.4.2021.
Isä Ioannis Lampropoulos Ilomantsista on Vuoden pappi29.9.2020 17:43:08 EEST | Uutinen
Ortodoksisten pappien liitto ry myönsi tunnustuksen esimerkillisestä palvelutehtävän hoitamisesta Joensuussa järjestetyillä opintopäivillä.
Suomen luonnon päivää seuraa luomakunnan päivä28.8.2020 14:07:56 EEST | Uutinen
1.9. vietettävä teemapäivä aloittaa ortodoksien kirkkovuoden – arkkipiispa Leo kehottaa ortodoksisia seurakuntia liputtamaan tiistaina luomakunnan kunniaksi.