Snellman nostaa sianlihan tuottajahintaa, kesällä tehdyt korotukset yhteensä 9 %

Hinnankorotusten taustalla ovat nousevat tuotantokustannukset, joiden takia sianlihantuotannosta on tullut kannattamatonta. Kannattavuus on heikentynyt samaa tahtia rehun hinnan nousujen kanssa ja epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt. Suomalaisen lähituotetun lihan tuotanto on nykytilanteessa uhattu ja tuotannon turvaamiseen tarvitaan voimakeinoja. Koko Suomessa sianlihantuotanto on vähentynyt tänä vuonna 6 %. Tuoreen tutkimuksen mukaan sianlihantuotanto uhkaa vähentyä Pohjanmaalla 9 milj. kg (15 - 20 %) ennen vuotta 2014 (Siantuotannon kehitysnäkymät 2020. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy ).

Käsityksemme mukaan suomalaiset kuluttajat arvostavat Suomessa tuotettua lihaa. Snellman on rakentanut yhdessä suomalaisten tuottajien kanssa ja suomalaisten sikarotujen avulla tuotantoketjun, joka korostaa laatutekijöitä tuotantoketjun joka vaiheessa (liite). Snellman on onnistunut kasvattamaan sianhankintaa tänä vuonna suunnitellusti 15 % kansallisesta tuotannon vähenemisestä huolimatta. Tuleva hinnankorotus on osa pyrkimystämme turvata suomalaisen laatulihan saatavuus myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Snellmanin Lihanjalostus Oy

Henrik Snellman, TJ, puh. 0500 - 564 815, henrik.snellman@snellman.fi
Tomas Gäddnäs, alkutuotannon johtaja, puh. 044 - 796 6342, tomas.gaddnas@snellman.fi

Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta

Snellmanin sikaketju rakentuu "Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta" -teeman ympärillä. Kantavia elementtejä ovat avoimuus, vastuullisuus ja jäljitettävyys aina perhetiloihin ja suomalaiseen genetiikkaan asti.

1. Perinteet kunniassa

Valkoisia alkuperäisrotuja, suomalainen maatiainen ja yorkshire, on jalostettu suomalaisilla perhetiloilla jo yli 100 vuoden ajan. Ammattitaito valita hyviä sikalinjoja on kulkenut perintönä sukupolvesta toiseen, toki jalostusmenetelmät ovat parantuneet vuosien varrella. Suomalaisessa sianjalostuksessa sikojen hyvä terveys ja tarkka yksilövalinta ovat aina kulkeneet käsi kädessä.

2. Kunnon suomalaista geeneissäkin

Suomalainen maatiainen on maatiaispossun tuotantoketjun ydin. Sikojen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tiloilla käytetään tuotannossa risteytysohjelmaa. Kunnon maatiaispossu on maatiaisen ja suomalaisen yorkshiren risteytys. Molempien rotujen jalostusohjelmasta vastaa Snellmanin omistama Figen Oy.

3. Kasvatus kunnon perhetiloilla

Maatiaispossut kasvatetaan kunnon suomalaisilla perhetiloilla Snellmanin Maatilan Parhaat -ohjelman mukaisesti. Kunnon perhetiloille on tyypillistä paikallisuus ja, että yrittäjät ovat toimintaansa sitoutuneita ja ovat itse aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä.

4. Jalostussuunnitelma porsastuotannon apuvälineenä

Maatiaispossun tuotantoa suunnitellaan huolellisesti MP-Sisu -uudistusohjelman avulla. Figen Oy:n koulutettu neuvoja tekee tuottajan kanssa jalostussuunnitelman ja avustaa toteutuksessa. Tilojen tuotannon ja eläinaineksen auditoinneissa lasketaan tiloille sitoutumisindeksi, joka tulee olla vähintään 40/60 (tavoitetaso yli 50).

5. Optimoitu luonnollinen ruokinta

Maatiaispossun ruokinta suunnitellaan tarkasti eläinten tarpeiden mukaisesti ja sen toteutumista seurataan erikseen jokaisen kasvatuserän osalta. Rehuraaka-aineiden tarkka analysointi on hyvän suunnittelun lähtökohta. Rehusta yli 70 % on suomalaista viljaa ja viljapohjaisia ainesosia. Geenimanipuloitujen rehukasvien (esim. GMO-soija) käyttö on kielletty.

6. Possuille toimiva terveydenhuoltojärjestelmä

Kaikkien maatiaispossujen (100 %) on täytettävä Sikavan kansallisen terveystason vaatimukset (www.sikava.fi). Kunnon perhetiloilla on terveydenhuoltosopimus oman eläinlääkärin kanssa ja suunnitelma ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Tilojen eläinterveyden ja olosuhteiden jatkuva auditointi hoidetaan tilan vastaavan eläinlääkärin terveydenhuoltokäynneillä, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kivunlievitys on pakollinen porsaiden kastraation yhteydessä.

7. Tarkka seuranta ja dokumentointi

Sikavan terveysrekisteriin tallennetaan tiedot tilan terveydenhuoltosopimuksesta, eläinlääkärin käynneistä tilalla, tutkimustuloksista, lääkityksistä ja mahdollisista poikkeamista eläinten terveydentilassa. Snellmanin oman seurantaohjelman, Anelman, kautta alkutuotannon mittareita seurataan jatkuvasti reaaliajassa tila- ja yritystasolla. Kasvatuserien tapahtumia seurataan, ja niistä dokumentoidaan mm. ruhon laatu, päiväkasvu, eläinterveys, kuolleisuus ja rehunkäyttö.

8. Saparo on hyvinvoinnin mittari

Maatiaispossun hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa jo jalostusohjelman painotuksissa ja porsaiden yksilö-seurannassa. Kunnon suomalaisilla perhetiloilla possuista huolehtiminen on perinteikäs kunniatehtävä. Maatiaispossun hyvinvoinnin takeena possut saavat, toisin kuin monissa isoissa sikamaissa, pitää luontaisen hyvinvointimittarinsa, eli saparon.

9. Avoimuus ja sitoutuneisuus

Kunnon perhetilojen sitoutuminen Maatiaispossun tuotanto-ohjelmaan perustuu avoimuuteen, vapaa-ehtoisuuteen ja luottamukseen. Asiakasketjussa vallitsee avoimuus. Osapuolten sitoutumisella, asenteella ja motivaatiolla on ratkaiseva merkitys laatuketjun toimivuudellee. Snellmanilla on tutkitusti liha-alan tyytyväisimmät ja parhaiten sitoutuneet lihantuottajat. (Lihantuottajatyytyväisyys 2011. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy )

10. Tuottajalle parempi kannattavuus

Suomalaisessa maatiaispossussa on paljon lihaa ja vähän rasvaa. Kunnon maatiaispossut voidaan hyvän perimän ja hyvän eläinterveyden ansiosta kasvattaa optimoidulla ruokinnalla ja huolellisella hoidolla rasvoittumatta yli sadan kilon teuraspainoon asti. Viimeisimmät kilot ovat kasvattajalle edullisimmat. Lihaksikas ja kookas maatiaispossu tukee kasvatuksen kannattavuutta.