Puun kysyntä kasvaa – oikeanlaisella metsänkasvatuksella puuntuotantoa voidaan lisätä kestävästi ja kannattavasti

Suomen olosuhteissa metsän kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa ja toimenpiteet vaikuttavat puuston kasvunlisäykseen viiveellä. Ainoa nopea keino vastata kasvavaan puun kysyntään on hakkuiden lisääminen, mihin nykyiset runsaat puuvarat antavat hyvät edellytykset. Se, miten paljon puusto kasvaa hakkuun jälkeen, riippuu metsän käsittelystä. Viimeisten 40 vuoden aikana metsävarat ja puuston kasvu ovat lisääntyneet tasaisesti. Merkittävin syy tähän on ollut juuri metsien hoito.

Puuntuotannon lisääminen on haaste metsänkäsittelylle, sillä se tulee sovittaa yhteen muun muassa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa.

– Hakkuiden lisäämisen välittömänä seurauksena metsissä kasvavan puuston määrä ja hiilivarastot vähenevät. Pidemmän aikavälin vaikutus riippuu siitä, miten metsiä käsitellään hakkuiden lisääntyessä. Metsiä hoitamalla voidaan tehokkaasti lisätä puuston kasvua ja samalla lisätä hiilinieluja. Ilmastovaikutusten suhteen ratkaisevaa on kuitenkin se, miten talteen otettu raaka-aine käytetään eli miten paljon sillä korvataan uusiutumattomia raaka-aineita ja miten kauan metsäbiomassasta valmistetut tuotteet sitovat hiiltä, tutkimusprofessori Jari Hynynen korostaa.

Lisää puuta metsänhoidolla

Jalostettujen taimien ja siementen käytöllä ja tehokkaalla metsänviljelyllä voidaan nopeuttaa puuston kasvua pitkällä aikavälillä.

– Jalostetulla materiaalilla voidaan saada nykyisin 10–15  ja tulevaisuudessa 20–25 prosentin lisäys runkopuun keskituotokseen. Tämä tarkoittaa myös merkittävästi lyhyempiä kiertoaikoja metsän kasvatuksessa.

Taimikonhoidolla varmistetaan metsikön hyvä alkukehitys. Taimikonhoidon ajoitus on tärkeää, sillä kustannukset kasvavat nopeasti taimikon varttuessa.

– Jo vuoden viivästyminen aiheuttaa varhaisperkaukseen lähes 10 prosentin kustannusten nousun. Toisaalta liian aikainen taimikonhoito johtaa helposti siihen, että taimikko on hoidettava toistamiseen.

Harvennushakkuilla lisätään taloudellisesti arvokkaan järeän puun tuotosta ja samalla harvennukset tuottavat hakkuutuloja. Puuston kasvuun voidaan vaikuttaa säätelemällä puulajisuhteita, puuston tiheyttä ja puiden kokojakaumaa.

Metsämaan tuotoskykyä voidaan lisätä muun muassa maanmuokkauksella, kasvatusmetsien lannoituksilla ja turvemaiden kunnostusojituksilla.

Kivennäismailla typpilannoituksilla voidaan sopivilla kohteilla lisätä puuston kasvua 1,5–3 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa 6–8 vuoden ajan, kun taas turvemaiden tuhkalannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua pitkäkestoisesti 1–3 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa 20–30 vuoden ajan.

Puubiomassaa voidaan tuottaa myös esimerkiksi lyhytkiertoviljelyllä, jossa biomassaa voidaan tehokkaasti kasvattaa pienilläkin pinta-aloilla. Lyhytkiertoviljelyyn soveltuvat hyvin muun muassa turvetuotannosta vapautuneet suonpohjat. Biomassan korjuupotentiaalia on myös heikkotuottoisilla ojitusalueilla. Erikoispuulajien kasvatus soveltuu parhaiten raaka-aineen tuottamiseen erikoistarkoituksiin.

Hyvällä metsänhoidolla vähennetään tuhoriskejä. Tuhoriskeihin voidaan vaikuttaa metsänkasvatuksessa tehdyillä valinnoilla. Tehokas metsänhoito, hakkuiden oikea ajoittaminen sekä sekametsärakenteen ylläpitäminen pienentävät tuhoriskejä.

– Puuston kasvun lisääminen edellyttää sekä jo tunnettujen että myös uusien metsänhoidon menetelmien nykyistä laajempaa käyttöönottoa talousmetsissä. Tästä seuraa vääjäämättä lisää kustannuksia metsänomistajalle. Tulokset osoittavat, että siitä huolimatta harkitusti kohdennetut ja kustannustehokkaat kasvatustoimet ovat metsänomistajalle taloudellisesti kannattavia, Hynynen toteaa.