STTK tutki: Suomalaiset toivovat lyhyempää työaikaa, mutta arvioivat sen pitenevän

Tiedote, vapaa julkaistavaksi

Suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi. Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

STTK ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

- Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin. Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan. Syntyy tilanteita, joissa toisilla työtä on liikaa, toisilla liian vähän ja osalla ei ollenkaan, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.

Mitä jos työviikko olisi neljä päivää? –pamfletissa pohditaan työajan lyhentämistä.
- STTK ei esitä työajan lyhentämistä vaan haluaa keskustelua nopeasti muuttuvan työelämän vaikutuksista työaikoihin. Työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, joka ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan. Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perustelee.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista.
- Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.

Ansion menetys heikentää intoa työajan lyhentämiseen

STTK on kartoittanut myös jäsenliittojensa näkemyksiä työaikoihin. Noin puolet uskoo tulevaisuudessa nykyistä lyhyempään kokonaistyöaikaan ja puolet ei. Lyhyempään työaikaan päästäisiin toimintoja tehostamalla ja digitalisaation hyödyillä. Monilla kuten pelastus- ja turvallisuusaloilla työajan lyhentämiseen ei uskota.

Ansiotason ja eläke-etuuden menetys heikentää intoa työajan lyhentämiseen. Sen sijaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi kannatetaan mahdollisuuksia siirtyä joustavasti eri elämänvaiheissa esimerkiksi osa-aikatyöhön.

Parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä valmistellaan työaikalain uudistamista.
- STTK:n lähtökohta työaikalainsäädännölle on jatkossakin työntekijän suojelu. Esimerkiksi työhön liittyvään matkustamiseen, etätyöhön ja varallaoloon on saatava sitä edistävät säännökset. Suhtaudumme myönteisesti työaikapankkien lisäämiseen, jos niistä ei ole sovittu työehtosopimuksessa ja säännökset ovat selkeät. Nollatuntisopimuksiin liittyvien epäkohtien korjaamisessa lakiteitse työajan vakiintumisen kautta on päästävä eteenpäin, Palola tiivistää STTK:n tavoitteet.

Mitä jos työviikko olisi neljä päivää? –tekstit julkaistaan blogissa www.sttk.fi

STTK jatkaa keskustelua tulevaisuuden työelämästä ja työajoista myös sosiaalisessa mediassa tunnuksella #YhdessäTöissä

Lisätietoja STTK:ssa:

puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030
tutkimuksesta ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.