Luke selvitti: ruoka-ala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä

Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (250 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (86 000).

– Välillisesti ruoka-ala työllistää eniten palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa sekä rakentamisessa, sanoo Luken tutkija Marja Knuuttila.

– Työllisten määrä palvelualoilla on hieman kasvanut, mikä on kompensoinut maataloudessa tapahtunutta vähentymistä, Knuuttila tarkentaa.

Arvonlisäyksestä iso siivu kansataloudelle

Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 15 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Eniten arvonlisäystä, 3 miljardia euroa, muodostuu alan toimialoista elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Elintarviketeollisuuden 2,6 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman ravitsemispalveluiden 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Ravitsemispalvelut on kasvattanut arvonlisäystään viime vuosina.

Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
– Varsinais-Suomessa on paljon maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden suhteellinen osuus kaikista työpaikoista on pieni, Knuuttila toteaa.

Suhteellisesti eniten ruoka-ala luo arvonlisäystä ja työllisyyttä Pohjanmaan, Hämeen ja Savon maakunnissa. Suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on lähes 15 ja työllisyyteen 21 prosenttia.

Valtion kassaan mukava veropotti

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy yli yhdeksän miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen (4,8 mrd.) lisäksi mukaan on luettu tuoteverot: valmisteverot ja kulutuksen arvonlisäverot.

Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.

Kasvun mahdollistaminen tärkeää alan toimijoille

Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry.

Yhdistykset toteavat, että ruoka-ala työllistää jatkossakin vahvasti tuotannon ja jakelun monipuolistuessa. Alan kasvumahdollisuudet ovat rajattomat, kun ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat. On tärkeää luoda mahdollisuudet ruoka-alan kilpailukyvyn parantamiselle ja kasvulle. Poliittiset päättäjät ovat ottaneet askelia oikeaan suuntaan purkamalla ruokaketjua koskevia turhia normeja sekä tukemalla alan vientiedellytysten kehittämistä.

Seuraa selvityksen julkistustilaisuutta livenä netissä klo 9–10.30: http://bit.ly/ruokaketjun-merkitys

Twitterissä #ruokatyötä340tuhannelle

Selvitys Luken SlideSharessa