Liikenteen vähentäminen ja kaupunkirakenne avainasemassa päästötalkoissa

Valtioneuvoston tavoitteena on leikata liikenteen päästöt kansallisesti puoleen 2030 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna.

Maailmanlaajuisesti päästökysymys ratkaistaan kaupungeissa. Helsingin seudulla tarvitaan suuri määrä erilaisia, konkreettisia tekoja, joilla tavoitellut päästövähennykset saadaan toteutettua.

Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Seudun päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä. Helsingin seudun asukasmäärä on vuonna 2030 noin 1,67 miljoonaa asukasta. Asukasmäärän kasvu aiheuttaa lisähaasteita päästöjen vähentämiselle.

Jos rakenteilla olevat ja päätetyt seudun joukkoliikenneyhteydet sekä tie- ja katuhankkeet toteutetaan, liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät HSL:n selvityksen mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näiden lisäksi tarvitaan paljon uusia tekoja, jotta päästövähennys on tavoitteiden mukainen.

Suurimmat kasvihuonekaasupäästövähennykset Helsingin seudulla saadaan tehtyä ruuhkamaksuilla eli ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla, sähköautokannan merkittävällä lisäyksellä sekä raskaan liikenteen teknologiaa kehittämällä. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen eri keinoin, pysäköintimaksujen korotus ja vyöhykkeiden laajentaminen sekä kimppakyytien lisääminen voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä.

”Liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä nopeasti että hitaasti vaikuttavia toimenpiteitä. Vaaraa päästöjen vähenemisen yliannostuksesta ei ole”, sanoo HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Parlamentaarisen työryhmän ehdottamat panostukset energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen ovat oikeansuuntaisia, mutta rahoitus on niukka vaativaan päästövähennystavoitteeseen nähden.

Pelkästään liikenteen toimenpiteillä ei Helsingin seudulla saavuteta päästötavoitteita. Tehokas keino vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä onkin puuttua liikenteen kysyntään. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä. Maankäyttö, asuminen ja liikenne pitää sovittaa tehokkaasti yhteen niin, että liikkumisen tarve vähenee.

”Palvelut pitää sijoittaa paikkoihin, joihin pääsee kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Alueilla, joissa työpaikat, kodit, koulut, harrastuspaikat, kaupat ja muut palvelut ovat hajallaan, arkiliikkumisesta aiheutuvat päästöt henkilöä kohden ovat moninkertaiset tiiviiseen kaupunkialueeseen verrattuna”, Puntanen sanoo.

Seudun asukkaat ovat valmiita osallistumaan ja leikkaamaan liikenteen päästöjä. Helsingin seudun asukkaille tehdyssä mielipidekyselyssä 85 % asukkaista halusi leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Vain kolmen prosentin mielestä päästöjä ei pitäisi leikata. HSL teetti kyselyn keväällä ja siihen vastasi yli 3200 seudun asukasta.

”On hienoa, että parlamentaarinen työryhmä etsii kansallisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Olemme mukana päästötalkoissa. Päästöjen vähentäminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 –suunnitelman valmistelussa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.