Akavan Erityisalat: Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä

Akavan Erityisalojen mielestä ehdotettu työaikalaki on hyväksyttävissä, mutta vain perusteellisen jatkovalmistelun jälkeen.
Liiton mielestä soveltamisalapoikkeukset ovat lakiesityksen merkittävin epäkohta.
– Esitetty avoin sanamuoto ja perustelut mahdollistavat käytännössä sen, että työaikalain ulkopuolelle jäisi nykyiseen verrattuna huomattavasti enemmän asiantuntijoita ja keskijohtoa. Tämä on työsuojelun näkökulmasta kestämätöntä, sanoo Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen.
Lakiesitystä on liiton mielestä täsmennettävä niin, että asiantuntijatyö ja keskijohdon työ ovat aina yksiselitteisesti työaikalain soveltamisen piirissä, kuten nykylaissa.
Liitto pitää puutteena myös sitä, että ehdotuksessa ei ole tarkasteltu monityösuhteisuutta, eli työtilannetta, jossa henkilö on samanaikaisesti työssä usealla työnantajalla. Tällaisella henkilöllä työaika yhteensä eri töissä voi pidentyä ylitsepääsemättömän kuormittavaksi.
– Kasvava monien yhtäaikaisten työsuhteiden trendi tulee huomioida säädettävässä työaikalaissa työsuojelunäkökulmasta. Nyt esitys ei huomioi eri työnteon muotoja yhdistäviä eikä toimeksiantajistaan riippuvaisia itsensätyöllistäjiä, Lamponen sanoo.
– Näissä työnteon muodoissa on samalla kysymys toimeentulosta, kun yhden työn palkalla ei elä. Palkanmuodostus on osa tätä kokonaisuutta.
– 0-työsopimuksia koskevissa ehdotuksissa pidämme ehdotusta sairausajan palkan määräytymisestä epätyydyttävänä tilanteessa, jossa tunteja ei ole merkitty työvuoroluetteloon tai tätä pidemmältä ajalta. Olemme esittäneet tähän ratkaisuja. Samoin 0-sopimuksissa työajan vakiintumista koskeva kysymys on tarkasteltava jatkovalmistelussa. Oikeudenkäyntitie on hidas ja pitkä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Myös sivutoimikieltojen, kilpailevan toiminnan kiellon ja kilpailukieltosopimusten rajaaminen kuuluvat 0-sopimusten yhteydessä jatkovalmistelussa käsiteltäviin asioihin.
Lepoa vähintään 11 tuntia
vuorokaudessa
Joustotyöaika on lakiesityksen uutuus. Joustotyö koskee työtä, jonka ydinsisältö on tiedon vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen. Kysymys on ajasta ja paikasta riippumattomasta vaativasta asiantuntijatyöstä, jossa työntekijä päättää itse työnteon ajan ja sijoittumisen. Akavan Eritysalat suhtautuu myönteisesti siihen, että työntekijöiden päätösvaltaa työnteon ajan ja sijoittumisen suhteen lisätään.
Ehdotettuun joustotyön malliin sisältyy kuitenkin ylilyöntejä, joihin Akavan Erityisalat suhtautuu varauksellisesti. Joustotyöaika johtaisi työaikakorvausjärjestelmän rapautumiseen, koska siinä lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorvausten maksaminen olisi poikkeus. Työntekijöille tämä merkitsisi ansioiden supistumista, kun taas työnantaja saisi säästöä henkilöstökuluissa. Jatkovalmistelussa näitä vaikutuksia on liiton mielestä arvioitava.
Erittäin huolestuttava on ehdotus, että liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa vuorokausilepo voisi olla EU:n työaikadirektiivin edellyttämän, vähintään 11 tunnin sijasta työntekijän omalla päätöksellä 7 tuntia ilman korvaavaa lepoaikaa.
Seitsemän tunnin lepoaika on riittämätön. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä voi tuskin olla työvireessä kestävästi 17 tuntia päivässä. Työsuojelusyistä liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia työaikadirektiiviä vastaavasti.
– Näyttää siltä, että asiantuntijatyöhön esitetään työaikajoustojen kautta nykyistä matalampaa työaikasuojelua vastoin työaikadirektiiviä. Jatkovalmistelussa näihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota, Lamponen sanoo.
– Arvioinnissa on selvitettävä muun muassa, miten laajat työaikajoustot sekä laskennallisen vuosityöajan lisäys vaikuttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. On huomioitava myönteiset ja kielteiset vaikutukset työntekijöiden työaikasuojelun näkökulmasta.
Työmatkustaminen korvattava
Ehdotuksen mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Matkustamiseen käytetty aika olisi työaikaa mm., kun työntekijä matkan aikana tekee työnantajan määräämiä tehtäviä. Työmatkustamisen osalta lakiesityksen perustelut jäävät liiton mielestä epäselviksi.
– Ei käy ilmi esimerkiksi, onko matkustamisen aikana tehtävästä työstä sovittava erikseen. Onko työmatkustamisen aikana mm. etäyhteyden kautta tehty tavanomaisiin tehtäviin kuuluva työ työajaksi luettavaa? Mielestämme sen tulisi olla työaikaa. Perusteluja on tältä osin tarkennettava.
Matkustusajan osalta ehdotuksessa todetaan, että työntekijälle turvataan mahdollisuus riittävään palautumiseen ja että tämä on varmistettava työaikajärjestelyin. Kirjaus on riittämätön.
– Olemme ehdottaneet kahdeksaa konkreettista vaihtoehtoa palautumiskysymyksen ratkaisemiseksi. Kyseessä voisi olla esimerkiksi se, että työajan ulkopuolinen matkustusaika luetaan työajaksi tai tältä ajalta saa yksinkertaisen tuntipalkan tai että matkustamiseen olisi saatava työntekijän suostumus kutakin kertaa varten erikseen, jolloin suostumusta ei voisi pyytää työsopimusta tehtäessä.
– Jos työnantaja on velvollinen tavalla tai toisella korvamaan matkustusajan, se tuo harkintaa matkustamiseen. Tällä on työsuojelun kannalta iso merkitys, Lamponen painottaa.
Työaikapankki ja etätyön lukeminen
työajaksi hyviä uudistuksia
Myönteinen muutos lakiehdotuksessa on kotona tehdyn työn ja etätyön lukeminen työajaksi. Ehdotuksen mukaan työaikaa olisi työhön käytetty aika riippumatta siitä, missä työ tehdään.
Myös työaikapankkisäätelyn saaminen lakiin on erinomainen uudistus.
– Lakiin perustuva työaikapankki on tarkoituksenmukainen työajan tasausjärjestely sekä työnantajan että henkilöstön näkökulmasta. Lakiehdotusta ja sen perusteluja on tältä osin kuitenkin täsmennettävä niin, että työaikapankin perustamisesta on sovittava kollektiivisesti ja että kukin työntekijä voi itse päättää, haluaako käyttää työaikapankkia jouston välineenä, Lamponen sanoo.
– Esitämme, että työaikapankkivapaa on annettava työntekijälle hänen haluamaan ajankohtana ja hänen pyynnöstään yhdenjaksoisena, kuten vuosilomalain säästövapaa. Yhdenmukaiset henkilöstökäytännöt vähentävät työnantajan hallinnollista taakkaa.
Akavan Erityisalat pitää hyvänä myös sitä, että kyseessä on yksi laki, jota sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 352, 040 631 7660
Työaikalain muutosta valmistelleen työryhmä mietintöä koskeva lausuntokierros päättyi perjantaina 1.9. Liitteenä Akavan Erityisalojen lausunnot työaikasääntelyä selvittäneen työryhmän mietintöön ja nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittäneen työryhmän mietintöön.
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, puh. 040 525 85852, @AJoutsenniemi
Helena LamponenEdunvalvonnan päällikkö
Puh:0201 235 352, 040 631 7660helena.lamponen@akavanerityisalat.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 19 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalojen terveiset puoliväliriiheen!4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
1. Henkinen työhyvinvointi edellyttää tiukempaa lainsäädäntöä 2. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kieltoja selkeytettävä 3. Julkisen talouden säästötoimet kohtuullisiksi 4. Yhdistelmävakuutuksen mallista sovittava 5. Työlainsäädännön valmistelussa huomioitava palkansaajien oikeudet 6. Työvoimapalveluihin määräaikainen valtionavustus 7. Aikuiskoulutustuen tilalle uusi etuus
Hyvä hallinto nähdään Suomen menestystekijänä – supistaminen jakaa mielipiteet19.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi valtaenemmistö (84 %) suomalaisista. Hallinnon supistamiselle löytyy kuitenkin yhtä paljon kannattajia kuin vastustajiakin. Julkiselta hallinnolta suomalaiset edellyttävät ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta. Kyselyn toteutti tammikuussa 2025 tutkimuslaitos Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Kysely: Nuorisopalveluihin on panostettava12.3.2025 10:59:45 EET | Tiedote
Nuorison syrjäytymistä on ehkäistävä panostamalla nuorisopalveluihin. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on tätä mieltä. Mielipiteen vahvuus vaihtelee puoluekannan mukaan. Kyselyn toteutti tammikuussa tutkimuslaitos Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Akavan Erityisalat: Palkkatasa-arvoa kannattaa enemmistö suomalaisista5.3.2025 10:00:33 EET | Tiedote
Sukupuolten välistä palkkaeroa pitää saada kavennettua Suomessa. Jopa 78 prosenttia kansalaisista on tätä mieltä. Palkkatasa-arvoa koskevat näkemykset ovat voimistuneet kolmen vuoden takaisesta. Naiset ovat vahvemmin tasa-arvon kannalla kuin miehet. Myös puoluekanta jakaa jonkin verran käsityksiä. Verianin kysely toteutettiin tammikuussa 2025 Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Akavan Erityisalat: Sivistysvirastojen jättiuudistukseen jäämässä valuvikoja11.2.2025 08:01:42 EET | Tiedote
Museovirasto, Kansallisarkisto, Taiteen edistämiskeskus…Suomen sivistyshallintoa aiotaan nyt myllätä uusiksi. – Vuoden 2026 alkuun kaavailtu virastouudistus luottaa liikaa keskittämisen voimaan. Mistä syntyvät tavoitellut säästöt, selkeys ja vaikuttavuus, kysyy Akavan Erityisalat, joka edustaa suurta osaa hallinnonalan akavalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme