Hirvivahinkoarvioinnin uudistus nostaa korvaustasoa

Hirvivahinkojen arviointi ja korvausten laskentatapa uudistui 15. toukokuuta 2017 alkaen, kun riistavahinkoasetuksen muutokset astuivat voimaan. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selventää vahinkoarviointia ja korvausten perusteita.

Vaurioluokkien määrää on vähennetty arvioinnissa neljästä kahteen, ja hirvien tuhoamat taimet luokitellaan lievästi tai pahoin vaurioituneiksi. Vahinkotarkastajat katsovat vaurioita vain kasvatettavaksi tarkoitetusta puustosta, eikä arviointikäynnillä enää määritetä tarvetta taimikonhoitoon.

- Arviointityö maastossa käy sujuvasti. Metsänomistaja ja riistanhoitoyhdistyksen edustaja voivat nähdä vahinkojen määrän tarkastajan maastotietokoneelta heti arvioinnin päätteeksi. Myös korvaussummasta ja arviosta esitetyt kommentit voidaan kirjata ylös heti maastossa, kertoo metsäneuvoja Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Uudistuksessa hirvivahinkojen korvaustaso nousee arviolta 25 prosenttia. Vahinkokorvausten laskennassa käytetään uusia taimikonarvotaulukoita ja puutavaralajien hintoja, jolloin vahingon arvo saadaan huomioitua nykyisen hintatason mukaan. Kun vahinkoja mitataan vaan kasvatettavaksi tarkoitetusta puustosta, korvataan vain todellinen vahinko.

Metsänomistajat voivat pian itsekin määrittää hirvivahinkokorvaussummaa ja korvauskelpoisuutta uuden mobiilisovelluksen avulla. Tapio Oy ja Metsäkeskus kehittävät yhteistyössä uutta maksutonta vahinkolaskurisovellusta, joka valmistuu käyttöön loppuvuodesta. Myös Metsäkeskuksen verkkosivuille on tulossa vuoden lopulla maksuton hirvivahinkolaskuri, jolla voi arvioida korvausmäärää.

Ilmoita hirvituhosta Metsäkeskukseen

Hirvieläinten aiheuttamista taimikkovahingoista maksettiin lähes 0,5 miljoonaa euroa korvauksia vuonna 2016. Arvioitujen vahinkojen pinta-ala oli 1 500 hehtaaria. Vahinkokorvausmäärät ja pinta-alat ovat olleet lähes samat vuodesta 2014 lähtien, mutta esimerkiksi vuonna 2011 korvauksia maksettiin 2,17 miljoonaa euroa 4 700 hehtaarilta.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin korkuisissa mäntytaimikoissa. Vahinkoja voidaan estää tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästyksen avulla sopivan kokoisena.

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää riistanhoitoyhdistyksille varoja, joilla korvataan arviointiin osallistuvien metsästäjien kustannuksia vuoden 2018 alusta lähtien. Näin halutaan parantaa tiedonkulkua metsänomistajien ja metsästäjien välillä.

Metsänomistaja voi hakea hirvituhoista korvausta vahinkoilmoituslomakkeella Metsäkeskuksesta. Loppuvuodesta Metsään.fi-palveluun lisätään sähköinen lomake, jolla voi myös ilmoittaa hirvivahingoista ja pyytää vahinkoarviota.