Tieliikenteen tulevaisuus aiheena energiaseminaarissa

Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:ltä käsitteli tieliikenteen päästöjen vähentämisen keinoja ja niiden kustannuksia vuoteen 2030.

Nylundin mukaan liikenteen kaksi päähaastetta ovat kasvihuonekaasujen vähentäminen, jossa käytetty energia on ratkaisevassa asemassa, sekä ilman laadun parantaminen, jossa ajoneuvotekniikka ratkaisee. Hänen mukaansa on selvää, että yksi energiamuoto tai yksi tekniikkavaihtoehto ei pysty ratkaisemaan kaikkia liikennemuotoja koskevia haasteita tai edes yhden liikennemuodon kaikkia tarpeita, vaan liikenteen päästöjä vähennetään monipuolisella, erilaisten toimien valikoimalla.

Energian käytön tehostaminen on Nylundin mukaan joka tapauksessa tärkeää niin ajoneuvojen kuin koko liikennejärjestelmän tasolla.

Nylundin mielestä tulevaisuuden suunnitelmia laadittaessa on kaiken kaikkiaan oleellista yrittää ymmärtää kokonaisuutta ja välttää yksittäisiin ratkaisuihin keskittyvää ”hypetystä” eli epärealistista yli-innostuneisuutta. Nyt paalutetaan vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa, johon liittyy Nylundin mukaan vielä paljon epävarmuutta.

Autonvalmistajien näkökulmia

Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Rami Kittilä pohti autoilun uusia tuulia eli sitä, minkä voimalla mennään ensi vuosikymmenelle. Hänen mukaansa EU:n uusille autoille asettama hiilidioksidipäästötavoite 95 grammaa kilometrillä ohjaa autonvalmistusta. Sen tulisi perustua polttoaineketjun koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Autojen päästötavoite ei nykyisellä laskentamallilla kannusta valmistamaan biopolttoaineita käyttäviä autoja, koska niitä ei oteta huomioon tiukan päästörajan saavuttamisessa.

Kittilä totesi, että vaikka uusia käyttövoimia tulee, myös perinteiset tekniikat pitävät pintansa: erilaisilla voimalinjoilla on eri käyttötarkoitukset myös tulevaisuudessa. Hän huomautti, että typen oksidipäästöt eivät ole ongelma uusien dieseleiden osalta, ja tällä hetkellä myynnissä on lähes yksinomaan Euro 6 -luokan päästönormit täyttäviä automalleja. Vuoden 2019 alusta kaikkien ensirekisteröitävien autojen tulee lisäksi täyttää uuden mittaustavan eli Euro 6c:n mukaiset ns. Real Drive Emission eli RDE-normit.

Rami Kittilä painotti, että autoteollisuuden näkökulmasta ilmastohaastetta ei ratkaista vain yhdellä ajoneuvoteknologialla ja nopeakin teknologinen murros vie autokannassa 20 vuotta. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että autoalaa koskeva lainsäädäntö on ennakoitavaa, johdonmukaista, mahdollistavaa ja teknologianeutraalia.

Raskaan liikenteen BioSata-hanke

Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen kertoi raskaan liikenteen BioSata-hankkeesta, joka toimii hiilineutraalin liikenteen tiennäyttäjänä pääkaupunkiseudulla.

HSL:n tilaama pääkaupunkiseudun linja-autoliikenne ja valtaosa Helsingin kaupungin työkoneista ja kuorma-autoista siirtyvät portaittain käyttämään jäte- ja tähdepohjaisia biopolttoaineita vuoteen 2020 mennessä niin, että toteutuksen toisessa vaiheessa osuudet ovat jopa 90 prosenttia.

Liikenteen verotus puhuttaa aina

Liikenteen verotus puhuttaa aina kansalaisia. Seminaarissa liikenteen verotusta ja rahoitusta valotti veronmaksajan näkökulmasta Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Lehtinen totesi, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna liikenneverkon rahoittamiseksi ei ole ihmelääkkeitä. Väläytellyn kilometriverotuksen hyödyt olisivat hyvin pieniä verrattuna nykyjärjestelmään, jossa polttoainevero on jo päästöperusteinen ”kilometrivero” ja samalla yksinkertainen ja hallinnollisesti tehokas. Lehtisen mielestä liian ankarat tienkäyttömaksujen tyyppiset ratkaisut toimisivat tarkoitustaan vastaan. Hän huomautti, että liikkuminen sinänsä ei ole ”haitta”, vaan hyödyllinen ja edistettävä asia.

Pohjoismaissa biopolttoaineita, uusiutuvan energian direktiivin muoto oleellinen

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä totesi puheenvuorossaan, että biopolttoaineilla on merkittävä rooli liikenteelle asetettujen päästövähennysten kustannustehokkaassa toteuttamisessa vuoteen 2030. -Samanlaiseen päätelmään on päädytty myös Norjassa ja Ruotsissa, jotka ovat olosuhteiltaan Suomen kaltaisia maita. Molemmissa maissa on erittäin kova vauhti päällä biopolttoaineiden edistämisessä ja käytössä, totesi Vänskä.

-Parhaillaan käsittelyssä olevalla EU:n uusiutuvan energian direktiivin RED II:n lopullisella muodolla on iso merkitys edistyneitä biopolttoaineita valmistavalle teollisuudelle: biopolttoaineidenkäyttö kasvaa ja se edellyttää tuotannon merkittävää lisäämistä. Käytettävien raaka-aineiden liian tiukka rajoittaminen hidastaisi uusia innovaatioita ja tuotantolaitosinvestointeja Vänskä painotti.

Lisätietoja: Öljy- ja biopolttoaineala ry, toimitusjohtaja Helena Vänskä, puh. 040 581 6786