Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta

“Idänkaupan piristyminen on myönteinen uutinen Suomelle”, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa. “On kuitenkin muistettava, että Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta 2008. Sanktiot, Venäjän tuonninkorvauspolitiikka ja muut protektionistiset toimet syövät väistämättä parasta terää Suomen vienniltä.”

Osa yrityksistä on luopunut viennistä ja investoinneista Venäjän markkinoilla. Erityisesti elintarvikevienti ja vähittäiskauppa ovat toistaiseksi olleet suurimmat kärsijät.

“Venäjän kaupan alijäämä on kasvanut voimakkaasti”, muistuttaa johtaja Vuori.

Tullin tilastojen mukaan Suomen vientiä ovat piristäneet erityisesti ajoneuvojen, koneiden ja sähkölaitteiden viennin kasvu. Venäjältä tuonnin kasvu perustuu yhä energian ja raaka-aineiden tuontiin. Suomen viennin kasvu Venäjälle vastaa EU-maiden keskiarvoa, mutta tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut selvästi muita EU-maita enemmän.   

Vuoren mukaan epävarmuuksista ja riskeistä huolimatta Suomen vientiä Venäjälle pitää pystyä kasvattamaan ja laajentamaan – sanktioiden sallimissa rajoissa. “Suomi, perinteinen idänkaupan edelläkävijä, ei voi tyytyä EU-maiden keskitasoon viennin kasvussa naapurimme Venäjän talouden elpyessä.”

Vuoren mukaan venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on Suomen kotimarkkinoiden kannalta myönteinen uutinen. “Suomen pitää pystyä nykyistä paremmin hyötymään suuren naapurimaamme talouden potentiaalista, poliittisista suhdanteista riippumatta”, toteaa Vuori.