HUS:ssa tehtiin Suomen ensimmäinen robottiavusteinen aivoleikkaus

HUS:ssa on alkanut kliininen lääketutkimus Parkinson-potilaille Helsingin yliopistossa löydetyllä hermosoluja suojaavalla CDNF-valkuaisaineella. Lääkettä ei voida kuitenkaan antaa pillerin tai pistoksen muodossa, koska proteiini ei pääse kulkeutumaan kehosta aivokudokseen. Tutkimuksessa testataankin samalla lääkkeenantojärjestelmää, jolla lääkeaine infusoidaan suoraan aivokudokseen.
 
- Parkinson-potilaiden oirekuva johtuu aivojen tyvitumakkeiden dopamiinivajauksesta. Leikkauksessa asensimme kaksi katetria kummallekin puolelle aivoja, joiden kautta lääkettä voidaan annostella neljään tarkasti laskettuun kohtaan tyvitumakkeissa, kertoo operaatiosta vastannut neurokirurgi Riku Kivisaari.
 
Leikkauksessa käytettiin apuna robottia, jonka avulla pitkään, monta vaihetta sisältävään leikkaukseen saatiin lisää tarkkuutta.
 
- Nykyisillä käytössä olevillamme ohjainsysteemeillä virhemarginaali tämän tyyppisissä leikkauksissa on n. 1-2 mm, mutta robotin avulla päästään 0,1-0,5 mm tarkkuuteen, arvioi Kivisaari.
 
Potilaalle parempi tarkkuus merkitsee entistä turvallisempaa leikkausta sekä leikkauksen jälkeen lääkkeen kohdentumista täsmälleen oikealle alueelle, jolloin sen vaikutus on tehokkaampi.
 
Leikkauksessa robotin käsivarsi vei työskentelykanavan CT- ja magneettikuvien perusteella suunniteltuihin kohtiin, jolloin neurokirurgi pystyi asentamaan katetrit helpommin oikeisiin paikkoihin tyvitumakkeissa.
 
- Kokonaisuudessaan leikkaus kesti nyt kahdeksan tuntia, mutta jatkossa tekniikan tultua tutuksi, leikkausaika lyhenee. Potilaat pääsevät 1-2 päivän kuluttua leikkauksesta kotiin, jonka jälkeen varsinainen lääketutkimus voi alkaa. 
 
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä wwwhallinta.hus.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Vasemmalla neurokirurgi Riku Kivisaari ohjaa robottia. Neurokirurgit Julio Resendiz-Nieves ja Johan Marjamaa operoivat leikkauksen.
 
Robotteja on käytetty lääketieteessä jo pidempään, mutta neurokirurgiaan ne ovat tulleet vasta viime vuosien aikana.
 
-Tässä lääketutkimuksessa lainassamme olevaa robottia käytetään Englannissa myös epilepsiaan liittyvissä stereoEEG- sekä DBS-syväaivostimulaatioleikkauksissa. Sen on kehittänyt neurokirurgian professori Stephen Gill, joka oli myös paikalla seuraamassa toimenpiteen sujumista. Olemme toiveikkaita, että tämä saattaa olla jatkossa hyödyllinen työkalu hankittavaksi HYKS Neurokirurgiaankin. 
 
Kuva: Matti Snellman / HUS