Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta
Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.
Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.
Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.
– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.
Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke
Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.
Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.
– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.
Eläkettä kertyy myös vanhempainvapailla
Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)
Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)
Faktaa
Työeläketurvaa kertyy
- ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
- myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
- ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
- enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
- automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
| Tutkinto | Eläkettä kertyy | Eläkkeen määrä |
| Ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | noin 55 €/kk |
| Ammattikorkeakoulututkinto | 4 vuotta | noin 44 €/kk |
| Alempi korkeakoulututkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
| Ammatillinen perustutkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista3.4.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Medelpensionen steg till 2 100 euro27.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarnas genomsnittliga månadspension fortsatte att öka i fjol. År 2024 betalades sammanlagt 39,1 miljarder euro i arbetspensioner och FPA-pensioner.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme