”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä
Tutkija Minna Lundgrenin mukaan Jos kriisi tai sota tulee -esitteen julkaiseminen herätti suorastaan epäluuloa. Esitettä pidettiin taustapropagandana Natoon liittymisen puolesta ja puolustusmäärärahojen lisäämiseksi. Paitsi ruotsalaisissa ihmisissä myös kansainvälisessä lehdistössä kyseltiin esitteen julkaisun jälkeen: Mitä sellaista Ruotsissa tapahtuu, mistä me emme tiedä.
Minna Lundgren on riskiviestinnän ja kotitalouksien varautumisen kulttuurikysymyksiin perehtynyt tutkija Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä. Hänen mukaansa Ruotsin yhteiskunta- ja valmiusviraston tuottaman esitteen taustalla on tarve informoida väestöä siitä, mitä pitää tehdä, jos asiat eivät mene kuten pitäisi.
– Ruotsissa on elänyt pitkään toive painetusta riskiviestinnän materiaalista. Esite jaettiin kaikkiin ruotsalaisiin koteihin. Painotuotteen käyttö koettiin hyväksi. Tieto on saatavilla koko ajan ja kaikille ihmisille riippumatta esimerkiksi sähkön saannista tai IT-valmiuksista, kertoi Minna Lundgren.
Julkaisu sisältää perustietoja maanpuolustuksesta ja varautumisesta sekä tarkistuslistat asioiden tiimoilta. Esitteen näkökulma ei ole vain perinteisessä sodassa. Kyberhyökkäys, terroristihyökkäys ja valeuutisten mahdollisuus ovat mukana 20-sivuisessa esitteessä.
– Samat varautumisen keinot ovat käytössä kriisissä ja sodan aikana, sanoo Lundgren. Haastavia tilanteita voivat aiheuttaa sää, sähkökatkos tai jokin paikallinen kriisi.
Vastaavia suosituksia on muuallakin Euroopassa, vaikka ilmiöt suositusten takana vaihtelevat: lumi, myrskyt, kuivuus, tulipalot. Saksassa suositellaan, että kodeissa on ruokaa kahdeksi viikoksi. Ranskassa muistutetaan myös viihtymisen merkityksestä; lapsille on hyvä varata pelikortit. Ne toimivat vaikka sähköt olisivat poikki.
Suomessa riskiviestinnässä luotetaan verkostoituneeseen lähestymistapaan
Myös Suomessa on peräänkuulutettu vastaavan esitteen jakoa joka kotitalouteen. Tätä ei kuitenkaan ole pidetty perusteltuna. Suomessa on hyvä ja vahva varautumisen kulttuuri, ja kansallinen varautuminen sotaan ja maanpuolustukseen nauttii laajaa kannatusta. Ei ole tarvetta erikseen korostaa sodan mahdollisuutta.
Toiseksi, kuten myös Ruotsissa on käynyt, näin laaja kampanja herättää turhaa huolta ja vääriä mielikuvia. Kun ihmisten arkikokemukseen eivät kuulu sota tai sen kaltaiset olosuhteet, on vastaanotto huono.
– Suomessa olemme lähteneet käytännönläheisimmin liikkeelle, ihmisten arjesta, ihmisten omilla ehdoilla, sanoo johtaja Karin Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Hänen mukaansa kotiin jaettu esite on hyvin vanhanaikainen media. Esite ehkä puhuttelee vanhempaa ikäluokkaa, mutta koko kansan tavoittamiseen se on liian karkea työkalu. Kuten muussakin viestinnässä, myös riskiviestinnässä kohderyhmälähtöisyys on olennaista. Suurta yleisöä ei enää ole ja haasteena onkin koko ajan pirstaloituva mediakenttä.
– Laaja vaikuttavuus ei synny kertarysäyksellä vaan vaatii verkostomaista lähestymistapaa ja pitkäjänteisyyttä. Näin olemme toimineet mm. 72 tuntia -konseptin kanssa. Kampanjaa vievät eteenpäin järjestöt ja media sekä kansalaiset kansalaisille. Väljä konsepti taas mahdollistaa lähes rajattoman räätälöinnin. Tämä ei tarkoita, etteikö voisi tulla tarve jakaa peruskriisitietoa kansalaisille, mutta se hetki on tarkkaan harkittava. Tässä vaiheessa olennaista on, että odotukset kansalaisten suhteen ovat linjassa ja meillä on jokin idea siitä, mikä rooli ja vastuu kansalaisilla on, sanoo Karim Peltonen.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkija Heikki Laurikainen
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
puh. 040 417 7977
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI
09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Paloturvallisuusviikko 24.11. – 1.12. muistuttaa: Joka päivä syttyy 4 asuntopaloa sähkölaitteen takia5.11.2018 10:00:00 EET | Tiedote
Jokasyksyinen Paloturvallisuusviikko järjestetään 24.11.–1.12. Kerromme kampanjaviikon aikana kodin vaaran paikoista, joista yleisimpiä ovat: • sähkölaitteet, joista syttyy päivittäin 4 tulipaloa • liesipalot, noin puolet edellisistä • kiukaat, joihin liittyviä paloja on useammin kuin viikottain.
FBK-verksamheten tilldelades Finnish Security Awards-priset11.10.2018 09:00:06 EEST | Pressmeddelande
Den finska FBK-verksamheten tilldelades priset Finnish Security Awards Årets frivilliga inom säkerhetsbranschen 2018. Detta pris berör varje frivillig brandkårsförening i Finland och varje brandman, brandkårsungdom, brandkårskvinna och brandkårsveteran som är aktiv i dem. Priset tilldelades på tidningens Turvallisuus ja riskienhallinta årliga Finnish Security Awards-festgala.
VPK-toiminta sai Finnish Security Awards -palkinnon11.10.2018 09:00:05 EEST | Tiedote
Suomalainen VPK-toiminta palkittiin Finnish Security Awards Turvallisuusalan Vapaaehtoinen 2018 -palkinnolla. Tämä palkitseminen koskettaa jokaista Suomen vapaaehtoista palokuntayhdistystä ja jokaista niissä toimivaa palokuntalaista, palokuntanuorta, palokuntanaista ja palokuntaveteraania. Palkinto jaettiin Turvallisuus ja riskienhallinta -lehden vuosittaisessa Finnish Security Awards -juhlagaalassa.
Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33:17 EEST | Tiedote
Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.
Kutsu medialle: Jos kriisi tai sota tulee – keskustelutilaisuus yhteiskunnan kriisiviestinnästä 27.8.24.8.2018 09:48:38 EEST | Tiedote
Ruotsissa herätti keväällä kohua koteihin jaettu varautumisopas "Om krisen eller kriget kommer". Miksi se julkaistiin? Mitä se kertoo ruotsalaisten varautumisesta ja yhteiskunnan muutoksesta? Pitäisikö Suomessa tehdä samoin?