Katekumeenista ortodoksiksi

Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyy vuosittain noin tuhat ihmistä. Valtaosa heistä on maahanmuuttajia, jotka ovat olleet ortodoksisen kirkon jäseniä jo aiemmin. Uskontokunnasta toiseen siirtyviä on noin kolmannes. Pienellä osalla liittyjistä ei ole lainkaan aiempaa uskonnollista taustaa.

Monilla ortodoksiseen kirkkoon siirtyvistä kirkkoon liittymistä edeltää jopa vuosien mittainen harkintaprosessi. Sen aikana he seuraavat itsenäisesti kirkon elämää ja jumalanpalveluksia sekä tutustuvat kirkkovuoden rytmiin. Jotkut tutustuvat kirkkoon vierailemalla Valamon ja Lintulan luostareissa, toiset laulamalla kirkkokuorossa tai harrastamalla ikonimaalausta.

Tietty valmistautumisaika onkin kuulunut aina osaksi kirkkoon liittymistä. Jo alkukirkon aikana kasteeseen valmistauduttiin osallistumalla kasteopetukseen. Vielä nykyisinkään ortodoksiseen kirkkoon ei voi liittyä ilman perehtymistä kirkon oppiin ja liturgiseen elämään.

Kirkkoon voi tutustua papiston henkilökohtaisessa ohjauksessa, mutta monissa seurakunnissa järjestetään myös kirkkoon liittymistä harkitseville suunnattua ryhmäopetusta, jota kutsutaan katekumeeniopetukseksi. Katekumeeniopetus käynnistyy tyypillisesti syksyllä ja jatkuu aina kevääseen, pääsiäisen tienoille asti.

Tänä syksynä opetusta on tarjolla ainakin 21:lla paikkakunnalla: Helsingissä, Järvenpäässä, Espoossa, Vantaalla, Lohjalla, Nummelassa, Porvoossa, Tampereella, Porissa, Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Lappeenrannassa, Imatralla, Mikkelissä, Varkaudessa, Savonlinnassa, Pieksämäellä.

Opetuksen lisäksi kirkkoon liittämistä edeltää myös ahkera osallistuminen paikallisen seurakunnan jumalanpalveluksiin. Lisäksi liittyjä valitsee itselleen rippi-isän, sillä kirkon jäsenet osallistuvat säännöllisesti synnintunnustuksen eli katumuksen sakramenttiin. Ensimmäisen kerran katumuksen sakramenttiin osallistutaan jo ennen kirkkoon liittämistä. Usein rippi-isä löytyy omasta seurakunnasta, mutta ei ole tavatonta, että rippi-isän luo matkustetaan pitkiäkin matkoja.

Kirkkoon liittyvä tarvitsee myös yhden aikuisen ortodoksikummin, joka toimii rippi-isän rinnalla uuden kirkon jäsenen opastajana ja esirukoilijana. Jos kirkkoon liittyjä ei itse tunne kummiksi sopivaa henkilöä, rippi-isä tai katekumeenipappi auttaa kummin löytämisessä.

Pappi osaa opastaa myös nimikkopyhän eli taivaallisen esirukoilijan valitsemisessa. Nimeä kenenkään ei tarvitse kirkkoon liittymisen vuoksi vaihtaa.

Varsinainen kirkkoon liittäminen tapahtuu kasteen ja/tai mirhavoitelun sakramentin kautta. Jos liittyjä on aiemmin kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kastetta ei uusita, vaan toimitetaan pelkkä mirhavoitelu. Sen jälkeen liittyjä osallistuu ensimmäistä kertaa ehtoolliseen ja hänestä on tullut ortodoksisen kirkon täysivaltainen jäsen.

https://www.ort.fi/uutishuone/2018-09-03/opetusta-kirkkoon-liittymista-harkitseville