Juuri julkaistu: emätintulehdusten diagnosointia järkeistettävä

1.2.2019 16:03:39 EET | HUS | Tutkimus

Jaa

Lääkärin vastaanotolla tehdyllä perinteisellä valomikroskooppitutkimuksella saadaan nopeasti ja edullisesti tieto, mistä emätintulehduksen tyypistä on kulloinkin kyse.

Mikrobien aiheuttamat emätintulehdukset kuuluvat 25 yleisimmän lääkärissä käynnin syyn joukkoon ja aiheuttavat suuren tautitaakan niin naisille kuin terveydenhuollollekin.

Naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Robert Brunham kokosivat tutkimuskatsauksen kahdesta yleisestä emätintulehduksesta, bakteerivaginoosista ja DIV-oireyhtymästä.

Katsausartikkeli on juuri julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä.

Katsauksessa selviää, että huonon hoidon ja useiden, monesti sattumanvaraisten, käsikauppalääkekokeilujen seurauksena emätintulehdukset saattavat kroonistua ja aiheuttaa naiselle suurta haittaa.

Esimerkiksi hoitamaton bakteerivaginoosi lisää sukupuolitautien ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja DIV-oireyhtymä toistuvia virtsatieinfektioita.

Emätintulehdusten diagnosointi tehdäänkin monesti itse tai lääkärin vastaanotolla pelkästään oireiden perusteella, jolloin hoito ei välttämättä osu oikeaan.

Tästä seuraa Paavosen mukaan usein turhaa ahdistusta ja kärsimystä, useita lääkärissäkäyntejä ja tehottomia hoitoja.

Toinen yleinen tapa on, että lääkäri teettää laboratoriossa emättimen limakalvolta otettavan bakteeriviljelyn ja usein myös irtosolunäytteen eli PAPA-näytteen.

- Nämä kokeet ovat emätintulehdusten yhteydessä aivan turhanpäiväisiä. Diagnoosi viivästyy suotta ja ne myös maksavat, HUS Naistenklinikalla tutkimustyötä tekevä Jorma Paavonen sanoo.

On siis tärkeää diagnosoida tarkkaan ja nopeasti, mistä emätintulehduksesta on kyse, jotta tulehdus pystytään hoitamaan oikein.

Takaisin mikroskoopin äärelle

Professorit Jorma Paavonen ja Robert Brunham suosittelevat katsauksessaan paluuta takaisin potilaan käynnin yhteydessä lääkärin valomikroskoopilla tekemään tutkimukseen.

Tällöin otetaan näyte valkovuodosta, sen sekaan laitetaan tippa keittosuolaa ja päälle peitinlasi.

Normaalissa terveessä näytteessä näkyy enimmäkseen maitohappobakteereita ja emättimen pintasolukkoa.

Bakteerivaginoosissa bakteerimassa peittää emättimen pintasolukon, eikä leukosyyttejä näy. Hiivatulehduksessa puolestaan saattaa bakteerimassan alta näkyä leukosyyttejä, kun taas DIV-oireyhtymässä näyte on täynnä leukosyyttejä ja siellä täällä näkyy emättimen seinämän syvempää solukkoa.

- Mikroskoopin käyttö on hyvin yksinkertainen tapa varmistua, mistä oireissa on kyse. Tämä on perinteistä lääkärintyötä, joka on jäänyt pois, mutta toivoisin sen tulevan takaisin. Näin päästään eroon turhista laboratoriokäynneistä, turhista hoidoista sekä lääkärissä käynneistä.

Nykyisin valomikroskooppeja on lääkäreiden vastaanottohuoneessa harvoin käytössä, mutta niiden hankkiminen ei ole Paavosen mukaan suuri investointi.

Pikatestejä on myös jo kehitteillä, mutta ei vielä käytössä.

- Mikroskooppia katsomalla voi nähdä muutakin, kuten onko estrogeenivajauksesta johtuvaa tulehdusta, joka puolestaan hoidetaan paikallisella estrogeenihoidolla, sanoo Jorma Paavonen.

Emätintulehduksen aiheuttavat joko bakteerit, sienet tai virukset, joten tulehdusten oireet ja hoidot vaihtelevat. Yleisimmät emätintulehdukset ovat hiivasienitulehdus, vaihdevuosien jälkeinen atrofinen vaginiitti sekä katsauksen bakteerivaginoosi ja DIV-oireyhtymä (desquamative inflammatory vaginitis).

Bakteerivaginoosin eli epäspesifin vaginiitin oireita ovat yleensä runsas ja haiseva valkovuoto, kun aerobisten bakteerien aiheuttaman DIV-oireyhtymän oireita ovat hajuton ja kellertävä valkovuoto.

Linkki artikkeliin:

https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMra1808418

Teksti: Teija Riikola

Yhteyshenkilöt

Jorma Paavonen 0504272060
jorma.paavonen@hus.fi

Linkit

Linkki artikkeliin

Tietoja julkaisijasta

HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS samjourer betjänar på valborg28.4.2025 08:49:07 EEST | Pressmeddelande

Tillgång till brådskande vård finns också på första maj.

HUSin yhteispäivystykset palvelevat vappuna28.4.2025 08:49:07 EEST | Tiedote

Kiireellistä hoitoa on saatavilla vappunakin.

HUS Emergency Departments open on May Day28.4.2025 08:49:07 EEST | Press release

Urgent care is available on May Day.

Eksjukhuset öppnar sina dörrar för patienter i maj24.4.2025 15:00:00 EEST | Pressmeddelande

Eksjukhuset som fokuserar på behandling av ögonsjukdomar öppnar i Mejlans i Helsingfors den 12 maj 2025. Eksjukhuset ger bättre beredskap att svara mot det ökade vårdbehovet inom ögonsjukdomar.

Tammisairaala avaa ovensa potilaille toukokuussa24.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote

HUSin silmäsairauksien hoitoon keskittyvä Tammisairaala avautuu Helsingin Meilahteen 12.5.2025. Tammisairaala parantaa valmiuksia vastata kasvavaan silmäsairauksien hoitotarpeeseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme