Turvallisuusjohtaminen varhaiskasvatuksen tukena –opas turvaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen

Oppaan ovat kirjoittaneet Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ja turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan lehtori Soili Martikainen.

Turvallinen toimintaympäristö mahdollistaa lapsille turvallisen hoivan, kasvun ja kehityksen olosuhteet sekä varhaiskasvatuksen työntekijöille turvallisen työympäristön. Turvallisuusjohtaminen varhaiskasvatuksen tukena -oppaan tarkoituksena on tuoda varhaiskasvatuksen asiantuntijoille riskilähtöinen, ennakoiva ymmärrys turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.

-  Tavoitteena on olla vahvistamassa sitä tärkeää työtä, jota varhaiskasvatuksen kentällä on jo tehty, Laurean turvallisuusjohtaja Tiina Ranta toteaa.

Opas tarjoaa yhtenäisen mallin turvallisuusjohtamiseen ja riskienhallintaan

Oppaassa esitellään varhaiskasvatuksen turvallisuusjohtamisen malli, jonka avulla on tarkoitus mahdollistaa päiväkodeille systemaattinen ja tavoitteellinen turvallisuusjohtaminen sekä riskienhallinta osana muuta johtamista sekä toimintaa.

-            Varhaiskasvatuksessa on aivan samat haasteet kuin kaikilla muillakin koulutusorganisaatoilla eli resursseja on vähän. Tämän meidän mallimme kautta resursseja voidaan kuitenkin suunnata järkevästi niin, että tehdään sellaisia asioita, jotka aidosti vievät turvallisuutta eteenpäin, Ranta kertoo.

-  Ei ole tarkoituksenmukaista, että yksittäinen päiväkoti tekee kaiken turvallisuustyön yksin, vaan kunta ja varhaiskasvatuksen johto kykenevät mallin avulla tukemaan päiväkotien turvallisuutta, Laurean lehtori Soili Martikainen sanoo.

Ranta ja Martikainen korostavat tavoittelevansa tällä mallilla sitä, ettei kunnan alueella toimivissa, yksittäisissä päiväkodeissa tarvitsisi tehdä päällekkäistä työtä turvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Sellaisissa kunnissa, joiden alueella toimii useita päiväkoteja, onkin perusteltua jakaa tehtäviä niin kunnan, varhaiskasvatuksen kuin yksittäisen päiväkodinkin kesken. On tärkeää tunnistaa ne turvallisuuden kehittämisen osa-alueet, joita kannattaa toteuttaa yhdessä. Tämän lisäksi on huomioitava vielä yksittäisten päiväkotien erityistarpeet, kuten esimerkiksi päiväkodin sijainti tai erityistä tukea tarvitsevat lapset. Nämä ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa toiminnan luonteeseen ja sitä kautta erityisiin turvallisuusvaateisiin.

Oppaan tavoitteena on myös tarjota kokonaisvaltaista, kaikki turvallisuuden eri osa-alueet läpileikkaavaa turvallisuusosaamista sekä mahdollistaa uusia yhteistyön keinoja, joilla ammattikorkeakoulu voi varhaiskasvatuksen kehittämiseen panostaa.

Turvallisuudella on selkeä yhteys siihen, miten työyhteisössä voidaan

Oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa turvallisen toimintaympäristön vaatimuksista sekä keinoista saavuttaa ne, riskienhallinnan jalkauttamisesta osaksi kaikkea toimintaa, menettelyistä turvallisuushavainnoista ja – poikkeamista kertomiseksi, positiivisesta ja ennakoivasta turvallisuusviestinnästä sekä yhteistyöstä eri asiantuntijoiden ja myös huoltajien kanssa.

- Korostamme saumatonta, hyvää yhteistyötä turvallisuuden hallinnan näkökulmasta huoltajien ja kaikkien muiden sidosryhmän edustajien kanssa, joita päiväkodin arkeen kuuluu, Ranta painottaa.

- Tutkimuksemme ja ymmärryksemme mukaan turvallisuudella on selkeä yhteys myös siihen, miten työyhteisössä toimitaan ja viihdytään, toteaa Martikainen.

Tiina Ranta ja Soili Martikainen saivat mahdollisuuden tutkia varhaiskasvatuksen turvallisuusjohtamista eräässä eteläsuomalaisessa kunnassa auditoimalla sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palveluista vastaavaa johtoa.

- Havaitsimme, että varhaiskasvatuksen kentällä turvallisuuden hallinta on vielä kehittymässä. Hoitolaitoksista ja varhaiskasvatusta tarjoavista yrityksistä on kuulunut ikävää viestiä medioissa, jonka vuoksi koimme, että turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta ovat tärkeitä aiheita lähteä kehittämään turvallisemman hoidon mahdollistamiseksi jokaiselle lapselle, Ranta pohtii.

Opasta varten on auditoitu useiden eri päiväkotien toimintaa ja Tiina ja Soili ovat tavanneet useaan otteeseen varhaiskasvatuksen toimijoita, päiväkodin johtajia ja kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavaa johtoa.

Arjen työkaluja riskienhallinnan avuksi

Päiväkodin arjen toiminnassa on mukana myös erilaisia sidosryhmiä, joilla on erityinen tehtävä turvallisuuden näkökulmasta. Päiväkodin kanssa samassa kiinteistössä voi olla myös muita kunnan palveluita, kuten esimerkiksi terveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita tai perusopetuksen yksiköitä. Nämä kaikki ovat tärkeitä toimijoita huomioida silloin, kun kohteen turvallisuutta halutaan kehittää kokonaisvaltaisesti.

- Riskienhallinta ja riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen auttavat myös siinä, että osataan tunnistaa vaaroja ja ryhtyä tarvittaviin toimiin riskien hallitsemiseksi, Martikainen sanoo.

Kaikissa organisaatioissa on samoja turvallisuusjohtamisen perushaasteita alasta riippumatta. Esimerkiksi riskienhallinnan sirpaleisuus, puutteet turvallisuusdokumentaatiossa tai turvallisuuskoulutuksessa ja -perehdytyksessä erityisesti sijaisten osalta ovat tunnistettavissa kaikenlaisissa organisaatioissa.

Tavoitteena onkin ollut tehdä malli, josta olisi aidosti hyötyä ja joka olisi helppo ottaa käyttöön.

- Tämä on muutoinkin uudenlainen julkaisu, koska siinä on mukana myös aiheeseen liittyviä videoita. Niiden avulla pyritään avaamaan asioita ja ilmiötä ymmärrettävästi, Ranta kertoo.

Oppaaseen on sisällytetty myös erilaisia muistilistoja varhaiskasvatuksen arjen turvallisuustyötä helpottamaan. Oppaassa on lisäksi lapsille suunnattu turvallisuusaiheinen peli, jonka tavoitteena on osallistaa koko päiväkotiyhteisö lapsia unohtamatta turvallisuuden kehittämiseen.

-  Näillä kaikilla toimilla suojataan viime kädessä lapsen oikeutta turvalliseen hoitopäivään. Varhaiskasvatuksessa tehdään todella tärkeää työtä, ja kaikki tuki, jota voimme heille ikinä tarjota, koituu varmuudella lastemme eduksi, Ranta summaa.

- On tärkeää tuoda esille, että turvallisuutta voi hallita ja johtaa, Martikainen toteaa lopuksi.