JULKILAUSUMA / Senioriliike esittää: Valvontamaksu palveluntuottajien valvonnan varmistamiseksi
Jatkuvuusvelvoitteen varmistamisen ja valvonnan kustannukset kaatuvat nyt pitkälti kunnille, joista useimmilla muutoinkin on merkittävät talouspaineet. Monin paikoin valvontarooli on siirretty kuntayhtymille, jotka joutuvat kantamaan tästä syntyviä kuluja, jotka viime kädessä tulevat kuntayhtymän jäsenkuntien maksettaviksi.
Vastaavia kuluja ei jyvitetä yksityisille.
Monet kunnat ovatkin valitettavasti heikentäneet valvontaa juuri kustannusten tähden.
Ratkaisuna valvontamaksu!
Suomen Senioriliike esittää ratkaisuna valvonta- ja ylläpitokulujen jakamista kullekin palveluntuottajalle erillisellä valvontamaksulla.
Valvontamaksu peritään perusmaksun ja suhteellisen maksun yhdistelemänä. Perusmaksut ovat kiinteitä maksuja ja suhteelliset maksut muuttuvat liikevaihdon mukaisesti. Tällöin käytetään edellisen vuoden vahvistetun tilinpäätöksen tietoja.
Valvonnan koordinoimiseksi tarvitaan valtakunnallinen yksikkö, johon ajan myötä siirtyy valvontatehtäviä kunnilta. Tähän tietotekniikan kehittyminen antaa hyvät mahdollisuudet.
Valvoja pitää vuosittain myös kuulemisia, jossa yksityisten sekä kuntien edustajilta pyydetään heidän näkemyksensä valvonnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta sekä talousarviosta. Lisäksi käsitellään odotettavissa olevia muutoksia valvontatyöhön ja niiden vaikutuksia valvontamaksuihin.
Valtakunnallinen valvonnan koordinaattori organisoidaan Valviraan.
Alueen palveluntuottajat maksavat valvonnan kuluja samalla periaatteella kuin rahoituslaitokset maksavat Finanssivalvonnan toiminnasta. Valvonnan ja ylläpidon kuluista aiheutuvien kulujen maksatus siirtyy sitä mukaan yksityisille, jos/kun julkishallinto siirtää tuotantoa yksityisille.
Myös vanhusten asumispalvelun valtakunnallinen yksikkö voi tuoda merkittävää lisäarvoa vanhuspalvelujen laadun valvontaan Finanssivalvonnan tapaan laittaen julkisen ja yksityisen toimijan näiltä osin samalle viivalle.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kimmo Kiljunen
Senioriliikkeen puheenjohtaja
Puh. 050 511 3088
Reijo Vuorento
Senioriliikkeen hallituksen jäsen
puh. 050 667 41
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen SenioriliikeYhdistys, jonka tavoitteena on ikäihmisten hyvän elämän edistäminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Senioriliike
Suomen Senioriliike järjestää ikäihmisten iltapäivän omaishoidon tilasta ja digitalisaation vaikutuksista25.1.2023 08:34:19 EET | Tiedote
PAIKKA: Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3 (Eduskuntatalon vieressä) AIKA: Maanantai 30.1.2023 klo 13 -15
Neljäs koronarokotus pitää antaa kaikille yli 65-vuotiaille24.5.2022 13:24:45 EEST | Tiedote
Suomessa on viime viikkoina julkistettu huolestuttavia tietoja koronaan liittyvistä kuolemista. Suurin osa kuolemista on tapahtunut ikäryhmissä yli 80-vuotiaat ja 70-80 -vuotiaat. Myös yli 60-70 -vuotiaiden ryhmässä koronaan liittyviä kuolemia on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suomi on HUS:n sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan maalis-huhtikuussa 2022 maailman kärjessä asukasta kohti lasketun koronaan liittyvien kuolemien tilastossa. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana koronainfektioon on Suomessa kuollut yli 2000 henkeä ja pahimmillaan kuolemien määrä on ollut yli 200 viikossa.
Senioriliike vaatii hoivayritysten rikosoikeudellisten vastuiden selvitystä7.2.2019 15:34:36 EET | Tiedote
Suomen Senioriliike edistää arvokasta vanhenemista. Siihen kuuluu hyvä, laadukas ja kunnioittava hoito myös hoivakodeissa.
Uusi kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamiseksi: Ehdotus taitetun indeksin muuttamisesta määräaikaisesti puoliväli-indeksiksi1.11.2018 10:00:00 EET | Tiedote
Tiedote 1.11.2018. Suomen Senioriliike – Arvokkaan Vanhenemisen Puolesta ry. Senioriliikkeen hallituksen jäsenet ovat laatineet uuden kansalaisaloitteen työeläkeindeksin muuttamiseksi. Aloitteessa ehdotetaan, että työeläkkeisiin palautetaan puoliväli-indeksi kymmeneksi vuodeksi. Saadun kokemuksen valossa uudistuksen vaikutukset eläkemenoon ja rahastojen kasvuun arvioidaan.