Kysely: Suomalainen epäilee ekovaatteen laatua - viisi vinkkiä vastuullisiin valintoihin urheilukaupassa

Ennakkoluulot estävät ekoteot urheilukaupassa: yli kolmasosa suomalaisista pelkää, että vastuulliset sporttivaatteet eivät ole yhtä laadukkaita kuin tavalliset. Useampi kuin joka viides ajattelee, että vastuulliset ulkoilu- ja urheiluvaatteet ovat rumia. Lisäksi kuusi kymmenestä suomalaisesta ei tiedä, mistä vastuullisia ulkoilu- ja urheiluvaatteita voi ostaa. Tulokset käyvät ilmi verkkokauppa Weekendbeen maaliskuun lopussa teettämästä valtakunnallisesta kyselystä. Kyselyyn vastasi 1000 henkilöä, jotka edustavat suomalaista aikuisväestöä. Vaatevallankumous-viikolla 22.-28. huhtikuuta eri puolella maailmaa kampanjoidaan vaateteollisuuden ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien puolesta.

Weekendbee selvitti kyselyllä tärkeimpiä esteitä vastuullisesti tuotettujen ulkoilu- ja urheiluvaatteiden ostamiselle. Reilusti yli kolmasosa, 36 prosenttia suomalaisista ajattelee, että vastuullinen vaate ei ole yhtä laadukas kuin tavallinen. Noin 23 prosenttia suomalaisista uskoo, että vastuulliset ulkoilu- ja urheiluvaatteet ovat rumia. Erityisesti nuorilla on vahva mielikuva vastuullisista vaatteista. 18-24-vuotiaista vastuullisia urheilu- ja ulkoiluvaatteita epäili rumiksi yli 32 prosenttia ja 25-34-vuotiaista yli 30 prosenttia vastaajista.

Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskän mukaan suomalaiskuluttajat pelkäävät, että vastuullinen vaate on huonosti suunniteltu, eikä täytä muotivaatteen kriteereitä.

"Muualla kuin ulkoilu- ja urheiluvaatteiden kohdalla ilmastokeskustelu jo alkanut vaikuttaa asenteisiin, mutta urheiluvaatteet eivät ole vielä ehtineet muutokseen mukaan. Niiden kohdalla etiikka ei ole ensisijainen asia, jota ajatellaan, vaan keskeinen ostokriteeri on hinnan lisäksi käyttömukavuus", Vänskä toteaa.

Sporttituotteita ostetaan yli miljardilla – vaateostos on iso ympäristöteko

Weekendbeen toimitusjohtaja Jukka Saarikorven mukaan moni kuluttaja ei ilmeisesti ymmärrä, mitä esimerkiksi kierrätetty materiaali nykyään tarkoittaa.

”Kierrätysmateriaalista valmistettu vaate ei ole jonkun toisen käyttämä vanha vaate. Kierrätettyihin villavaatteisiin käytetään esimerkiksi huonekaluteollisuudesta ylijäävää neitseellistä villaa. Kierrätyspolyesteri taas voidaan valmistaa käytetyistä juomapulloista, joiden sisältämä muovi on puhdistettu, sulatettu ja muokattu langaksi”, Saarikorpi huomauttaa.

YK:n mukaan tekstiiliteollisuus tuottaa kymmenen prosenttia koko maapallon ilmastopäästöistä. Ilmastokeskustelu Suomessa on viime aikoina keskittynyt erityisesti liikenteen ja elintarviketeollisuuden päästöihin. Weekendbeen Saarikorven mielestä olisi aika kiinnittää huomio tekstiiliteollisuuteen.

”Ulkoilu- ja urheiluvaatteilla on huomattava vaikutus ilmastoon. Joka vuosi suomalaiset ostavat vaatteita noin 3,6 miljardilla eurolla ja tästä urheiluvaatteiden, -välineiden ja -varusteiden osuus on noin 1,1 miljardi euroa. Vaatteiden valinta on siis merkittävä ympäristöteko”, Saarikorpi toteaa.

Kuusi kymmenestä ei osaa ostaa vastuullisia vaatteita

Myös tiedonpuute ja välinpitämättömyys ovat ekotekojen este urheilukaupassa. Kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mistä vastuullisia ulkoilu- ja urheiluvaatteita voi ostaa. Kuusi kymmenestä ei ole ajatellut ulkoilu- tai urheiluvaatteiden vastuullisuutta, ja lähes viidesosaa näiden tuotteiden vastuullisuus ei kiinnosta.

”Kuluttajan on vaikeaa löytää vastuullisia vaatteita, sillä vastuullisuuden tutkiminen merkki kerrallaan on iso urakka. Kun itse valitsemme tuotteita verkkokauppaamme, tarkistamme esimerkiksi, kertooko tuottaja avoimesti käyttämistään materiaaleista ja tuotantotavoista. Emme hyväksy valikoimaamme perinteistä puuvillaa, PFC-kemikaaleja tai epäeettisiä eläinperäisiä materiaaleja” vastuullisiin tuotteisiin erikoistuneen Weekendbeen toimitusjohtaja Saarikorpi kertoo.

Weekendbee-verkkokauppa selvitti suomalaisten näkemyksiä urheilu- ja ulkoiluvaatteiden vastuullisuudesta valtakunnallisella kyselytutkimuksella maaliskuun lopussa 2019. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Sähköisen kyselyn toteutti Bilendi, joka kuuluu Pohjoismaiden johtavien tutkimuspalveluyritysten joukkoon. 

24. huhtikuuta tulee kuluneeksi 6 vuotta siitä, kun Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshissa. Yli 1 130 ompelutehtaan työntekijää kuoli ja yli 2 500 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi huhtikuun viimeisellä viikolla järjestetään Vaatevallankumous-kampanja.

Näin valitset ekologisesti ja eettisesti kestävän vaatteen

1. Älä osta tavallisia puuvillavaatteita. Puuvillaa viljellään usein alueilla, joissa on pulaa vedestä. Tuoreesta puuvillasta valmistetun paidan tuotantoon voi kulua tuhansia litroja vettä. Suosi kierrätettyä puuvillaa tai luomupuuvillaa. Myös puukuidusta valmistettu tencel tai kierrätetyt tekokuidut kuten kierrätetty polyester tai polyamidit ovat hyvä valinta.
2. Vältä PFC-kemikaaleja sisältäviä ulkoiluvaatteita. Monissa vedenpitävissä vaatteissa käytetään ympäristölle haitallisia polyfluorikarbonaatteja, jotka liukenevat luontoon vaatteen tuotanto- ja käyttövaiheessa. Vaatevalmistajat ovat sitoutuneet luopumaan PFC:stä vuoteen 2020 mennessä. PFC-vapaan vaatteen voi käsitellä vedenpitäväksi vaikkapa luontoystävällisellä vahalla.
3. Tarkista vaatteen valmistajan sitoutuminen vastuulliseen ja eettiseen tuotantoon. Vastuullisuussertifikaatit kuten GOTS, Oeko-tex 100 tai Bluesign ovat askel oikeaan suuntaan. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikkea valmistuksesta, materiaaleista ja brändistä. Tutustu brändiin myös sen omilla sivuilla ja tarkista, mitä yritys kertoo vastuullisuudestaan. Huomioi myös, että pienemmillä brändeillä ei ole varaa sertifikaatteihin, vaikka sertifioinnin edellytykset täyttyisivätkin.
4. Harkitse tarkkaan eläinperäisiä tuotteita. Niiden eettisyydestä on vaikeaa ottaa selvää. Vältä ainakin untuvaa, jolla ei ole vastuullisuudesta kertovaa sertifikaattia. Myös vastuullisen untuvan tuotannossa on paljon epäselvyyksiä.
5. Villavaatteissa valitse ns. mulesing-vapaata merinovilla. Sen valmistukseen on laajasti käytettyjä ja valvottuja sertifikaatteja. Vältä sertifioimatonta merinovillaa. Jos sertifikaatista ei ole mainintaa, sitä ei ole olemassa.

Lähteet: Weekendbeen vastuullisuuskriteerit sekä kansainvälinen, vaatemerkkien vastuullisuutta vertaileva Rank A Brand -järjestö (https://rankabrand.org/)