Asuntolainojen vastineeksi löytyy myös säästöjä ja sijoituksia
Säästö- ja sijoitusvarallisuuden keskimääräinen arvo asuntolainaa omaavilla on noin 19 000 euroa. Varallisuuden arvo nousee, mitä suuremmasta lainamäärästä on kyse. Keskimäärin suomalaisilla on asuntolainaa noin 99 000 euroa, pääkaupunkiseudulla tätä enemmän.
Kahden viime vuoden aikana otetut asuntolainat ovat suuruudeltaan olleet noin 150 000 euroa, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 180 000 euroa. ”Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet hyvin toimeentulevat, joilla on myös keskimääräistä useammin säästöjä tai sijoituksia. Heistä 86 prosenttia on myös varautunut koron nousuun ja siitä aiheutuviin lainanhoitokulujen kasvuun”, kertoo johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Erkkilän mukaan asuntolainoihin liittyvät riskit tuntuvat olevan hyvin hallinnassa. ”On tärkeää, että velkaantumiskeskustelussa otetaan huomioon myös varallisuus. Vaikka keskivertosuomalaisen rahoitusvarallisuus ei ole suuren suuri, on se kuitenkin tärkeä puskuri odottamattomien tilanteiden varalle”.” Erkkilä muistuttaa, että Suomessa viranomaisilla on jo tällä hetkellä käytössään suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä. Monet niistä kohdistuvat pankkien kotitalouksille myöntämiin asuntolainoihin. ”Jos lainansaantia kiristetään, on vaarana, että suomalaisten mahdollisuus muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä heikkenee. Tämä heijastuisi myös talouden kasvuedellytyksiin”, Erkkilä painottaa.
Korkojen mahdolliseen nousuun varaudutaan
Tutkimukseen vastanneista asuntolainallisista 56 prosenttia on huolissaan korkojen noususta. Määrä on aiempaa suurempi. Huoli korkojen noususta on mielessä yhtä lailla pieni- ja suurituloisilla, samoin erikokoisia asuntolainoja omaavilla.
Lainaan liittyviin riskeihin suomalaiset varautuvat entistä useammin säästämällä. Myös kiinnostus korkokattoa kohtaan on kasvanut selvästi. Korkokaton ottaneiden määrä on noussut 30 prosenttiin ja myös lainanottoaikeissa olevat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä.
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1-2 vuoden välein. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä, luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella selvitettiin uusina aiheina säästöjen ja sijoitusten arvoa, taloyhtiölainoihin liittyviä asioita, uudisasuntojen tontin lunastamista, sijoitusasuntoon kohdistuvia lainoja sekä rahan siirtämiseen ja ostosten maksamiseen tarkoitetun mobiilisovelluksen käyttämistä.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluina marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Tällöin haastateltiin 2 500 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään 15-79 kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 4,3 miljoonaa.
Tutkimuksen teki Finanssiala ry:n toimeksiannosta IROResearch Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme