Kaksi kolmesta kuntien nuorisotyön esimiehistä arvioi kunnan nuorille suunnattujen digitaalisten palvelujen parantuneen viimeisen vuoden aikana

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke toteutti maaliskuussa jo neljännen kerran kyselyn kuntien nuorisotyön digitalisaatiosta ja digitaalisesta nuorisotyöstä. Tänään julkaistussa Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatio 2019 -raportista ilmenee, että digitalisaatioon suhtaudutaan myönteisesti ja digitaaliset palvelut ovat parantuneet viime vuosina.

Kyselyn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastannut Verken suunnittelija Heikki Lauha, nostaa esille, että kuntien nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotyön esimiesten suhtautuminen digitalisaatioon on hyvin myönteistä. “Vastaajista 95 % halusi pysyä kartalla digitalisaation ja teknologian kehityksestä”, kertoo Lauha.

Kyselystä selvisi, että neljä viidestä (80 %) oli sitä mieltä, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää enemmän oman kunnan nuorisotyössä. Tällä hetkellä työntekijöillä on säännöllisessä nuorisotyöllisessä käytössä keskimäärin seitsemän eri digitaalista palvelua. Suosituimmat palvelut ovat WhatsApp (84 %), Instagram (79 %) ja Facebook (79 %). Etenkin digitaalisten pelien, YouTuben, Snapchatin ja kyselytyökalujen käytössä on tapahtunut merkittävää kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Digitaalisuutta hyödynnetään nuorisotyössä edelleen ennen kaikkea yhteydenpitoon ja kohtaamiseen.

Sekä kuntien nuorisotyön esimiehet että työntekijät näkivät digitaalisen nuorisotyön ympärillä positiivista kehitystä viime vuosien aikana. Esimiehistä 64 % arvioi kunnan nuorille suunnattujen digitaalisten palvelujen parantuneen viimeisen vuoden aikana. Työntekijöistä 56 % katsoi, että mahdollisuudet tehdä digitaalista nuorisotyötä olivat vuoden aikana parantuneet. Kaikista vastaajista kaksi kolmesta myös koki, että työyhteisössä on kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri digitaalisen nuorisotyön tekemisen ja digitaalisen osaamisen kehittämisen suhteen.

Kysely nosti esille, että merkittävimpinä digitaalisen nuorisotyön haasteina koettiin edelleen puutteellinen osaaminen, tavoitteiden uupuminen sekä riittämätön työaika. Joka kolmas esimies (33 %) ilmoitti, ettei työyhteisössä ole mitään digitaalista nuorisotyötä ohjaavaa suunnitelmaa tai strategiaa. Näissä työyhteisöissä myös varattiin työntekijöille vähemmän työaikaa digitaalisen nuorisotyön tekemiseen, huomioitiin digitaalinen nuorisotyö harvemmin työntekijöiden työnkuvissa sekä hyödynnettiin vähemmän nuorten mielipiteitä, sidosryhmien hyviä käytänteitä ja digitalisaatiota koskevaa tietoa osana toiminnan kehittämistä.

Kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiota kartoittava kysely toteutettiin maaliskuussa 2019 verkkokyselynä suomeksi ja ruotsiksi, ja se suunnattiin kaikille kunnallista nuorisotyötä toteuttaville nuorisotyöntekijöille ja nuorisotyön esimiehille. Kyselyn otos koostuu 1250 vastaajasta, joista työntekijöitä oli 1001 (80 %) ja esimiehiä 249 (20 %). Vastauksia tuli 267:stä Suomen 311 kunnasta. Vastausprosentti oli noin 40 %.

Koko raportti on luettavissa täällä.

Lisätietoja: Suunnittelija Heikki Lauha, puh. 040 3361 856, heikki@verke.org