Suomi mukaan maailman hiv-talkoisiin – globaali vastuu on tärkeää

Kun hiv-epidemia on saatu kuriin kotimassa, moni on unohtanut globaalin hiv-tilanteen. Maailmassa elää noin 37 miljoonaa hiv-positiivista. 21,7 miljoonalla on pääsy hiv-lääkityksen pariin. 40% hiv-positiivisista ei saa hiv-lääkitystä, joka estää hivin etenemisen, pelastaa hiv-tartunnan saaneen hengen ja estää hivin tarttumisen eteenpäin. Edelleen maailmassa kuolee vuosittain noin miljoona hiv-positiivista aidsin takia.

Hiv-positiivisten Positiiviset ry aloitti viettämään Toivon päivää 4.6. vuonna 2004 tuodakseen esiin hivin hoitoon ja hivin kanssa elämiseen liittyviä edistysaskelia. Suomi on onnistunut hiv-epidemian hoidossa poikkeuksellisen hyvin. Hiv on Suomessa krooninen sairaus, jonka kanssa voi elää täysipainoista ja oireetonta elämää. Kun äidin hiv-tartunta on ollut tiedossa, Suomessa ei ole syntynyt yhtään hiv-positiivista vauvaa.

Viime Maailman aids-päivänä tiedotettiin, että Suomi on hiv-hoidon huippumaa. Hiv-tartuntojen määrä on saatu täällä pidettyä maailman alhaisimmalla tasolla. Hiv-epidemian alkuajoista asti pienen Suomen valtti on ollut tiivis yhteispeli viranomaisten, terveydenhuollon ja järjestöjen välillä. Yhteistyö on taannut ilmaiset hiv-testauspalvelut sekä tehokkaan lääkehoidon.

Hiv on koko maailman yhteinen asia. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyöllä on mahdollista turvata kaikille oikeus hiv-testaukseen, hivin hoitoon ja syrjinnästä vapaaseen elämään hiv-positiivisena. Suomenkin tulee kantaa oma kortensa kekoon lisäämällä kehitysyhteistyötä ja palaamalla kansainvälisten hiv-järjestöjen rahoittajaksi.

Järjestämme kansainvälisen keskustelutilaisuuden Toivon päivänä 4.6.2019 klo 12-14, Hotelli Presidentti, Risto-kokoushuone. Tilaisuuden tavoitteena on kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön tärkeyteen nyt ja jatkossa. Näkökulmana ovat kestävä kehitys, tytöt ja naiset, seksuaaliterveys ja tarttuvat taudit sekä näiden asioiden yhteys yhteiskuntien kehitykseen.

Tarjoamme sinulle mahdollisuutta haastatteluun kansainvälisten huippuasiantuntijoiden kanssa välittömästi tilaisuuden jälkeen.

Keskustelutilaisuuden aikana muistutellaan Suomalaisen kehitysyhteistyön tärkeydestä maailmalla ja kiinnitetään huomiota viime hallituskaudella tapahtuneeseen kehitysrahoituksen romahdukseen. Nyt Suomi on mahdollisuuden edessä ja voi kääntää suuntansa kohti kehitysrahoituksen 0,7% bruttokansantulo-osuutta.