Kaupunkien kiertotalousratkaisut mahdollistavat maailman, jossa ilmaston lämpeneminen pysyy 1,5 asteessa

Kaupungit ovat luovuuden, kasvun, innovaatioiden – ja kestämättömän kulutuksen moottoreita ympäri maailmaa. Niissä asuu yhä suurempi osa maailman väestöstä ja syntyy 60–80 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Kaupungeissa käytetään 75 prosenttia luonnonvaroista. Toisaalta ilmaston lämpenemistä hillitsevä kiertotalous kasvaa nopeimmin juuri kaupungeissa. Kiertotaloudessa ansainnan perustaksi nousevat palvelut, materiaalien kierto ja älykkäät digipalvelut.

Kiertotalouden valtavirtaistus vaatii johtajuutta ja rohkeaa uutta ajattelua. Innovaatioita ja ilmastoratkaisuja syntyy ekosysteemeissä kaupunkien, yritysten, tiedeyhteisön ja valtion tiiviillä yhteistyöllä. Helsinki, Amsterdam ja New York ovat tässä edelläkävijöitä. Ensi maanantaina 3. kesäkuuta Maailman kiertotalousfoorumiin (WCEF) Helsinkiin saapuvat puhumaan Amsterdamin kaupunkisuunnittelujohtaja Esther Agricola kaupungin kiertotalousstrategiasta ja New York City Economic Development -yhtiön Lindsay Clinton suurkaupungin toimenpiteistä muun muassa tekstiilijätteen vähentämiseksi.

“Muutosta johtavat kaupungit ymmärtävät, että koviin tavoitteisiin päästään vain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä”, sanoo Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö. Säätiö järjestää The Circular Economy in Cities -session Maailman kiertotalousfoorumissa Finlandia-talossa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori pitää session avauspuheenvuoron.

Smart & Clean -säätiön tehtävänä on tukea ja kiihdyttää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kiertotalous- ja cleantech-ratkaisujen yleistymistä tiivistämällä kaupunkien, yritysten, valtion ja tiedemaailman välistä yhteistyötä. Smart & Clean -yhteisö asetti tänä keväänä tavoitteeksi, että kaikki muovi kiertää pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu pyrkii olemaan ensimmäinen alue maailmassa, jossa kaupungit ja yritykset löytävät yhteistyössä ratkaisut kaiken käytetyn muovin uudelleenkäyttöön.

“Mietimme koko muovin arvoketjun uudelleen sen valmistuksesta kierrätykseen. Samalla tuotetaan maailman kaupunkien muovihaasteisiin monistettavia ratkaisuja”, Kähö sanoo. Tällä hetkellä muovista kiertää pääkaupunkiseudulla materiaalina vain kuusi prosenttia. Potentiaali on siis valtava.

Yksi ratkaisuja tuottava yritys on energiayhtiö Fortum, joka on panostanut viime vuosina paljon kierrätysmuovin jalostukseen uusioraaka-aineeksi. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo tilaisuudessa, miten yhtiö edistää siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta.

Maailman kiertotalousfoorumin The Circular Economy in Cities -sessiossa pureudutaan muun muassa seuraaviin aiheisiin:

• Miten kaupungit johtavat muutosta kohti kiertotaloutta?
• Miten kaupungit synnyttävät uutta kiertotalousliiketoimintaa ja tukevat yrityksiä niiden ponnisteluissa?

Tutustu session tarkempaan ohjelmaan ja puhujiin täällä.

Tilaisuus pidetään maanantaina 3.6. Finlandia-talon Helsinki Hall -tilassa klo 14.30–16.

Lisätietoja Maailman kiertotalousfoorumista: https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/

Tilaisuuden jälkeen on mahdollista haastatella seuraavia henkilöitä:

• Esther Agricola, Director and spatial development and sustainability, City of Amsterdam​
• Lindsay Clinton, Senior vice president, EDC New York
• Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, Fortum
• Tiina Kähö, toimitusjohtaja, Smart & Clean -säätiö

Lisätietoja The Circular Economy in Cities -sessiosta ja Smart & Clean -säätiön toiminnasta sekä haastatttelupyynnöt puhujille:

Tiina Kähö
+358 40 591 3847
tiina.kaho@smartclean.fi
@tiinakaho