Näin koboltti matkaa Kongon kaivoksesta suomalaisen älypuhelimen materiaaliksi

Kongosta puhelimeen

Viime vuonna startanneen Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta akkujen kiertotalouteen liittyen. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa hankkeessa on tunnistettu akkuihin liittyviä kiertotalousratkaisuja ja globaaleja arvoketjuja sekä verkotettu toimijoita keskenään esimerkiksi työpajojen ja vierailujen avulla.

Hankkeessa julkaistiin juuri kiinnostava visualisointi koboltin matkasta suomalaisen käyttäjän älypuhelimeen. Sen tarkoituksena on tuoda esiin materiaalien globaaleja arvoketjuja.

– Pelkästään koboltti on saattanut matkata lähemmäs 30 000 kilometriä siinä vaiheessa, kun se saapuu Kongosta älypuhelimen akun materiaalina Suomeen. Ja tämä on vain yksi älypuhelimen sisältämistä materiaaleista. Puhelimen valmistukseen on käytetty noin 60:a eri metallia, joten kokonaisuudessaan puhelimen materiaalien arvoketju on hyvin monimutkainen, hankkeen projektipäällikkö Johanna Valio kuvaa.

Visualisoinnin tavoitteena on kannustaa pitämään huolta puhelimesta, käyttämään sitä pitkään ja palauttamaan se kierrätykseen sen elinkaaren lopussa. Puhelimien keräyspisteistä löytyy tietoa esimerkiksi kierratys.info-sivustolta. Kierrätysmateriaalien käyttö tuotteiden valmistuksesta neitseellisten raaka-aineiden sijasta vähentää keskimäärin energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Kun akkumateriaaliteollisuutta käynnistyy lähivuosina Suomessa ja toisaalta akkujen valmistus Euroopassa lisääntyy, saadaan materiaalien arvoketjujakin tulevaisuudessa ehkä tiivistettyä.

– Koboltin matka herättää miettimään, miten pitkiä puhelimen eri osien elinkaaret voivat olla – niin metallien, komponenttien ja toisaalta käyttöjärjestelmien ja sovellusten. Kiertotalouden toimintamallien lisääminen edellyttää monien tekijöiden huomioimista.

Kehitys akkujen ympärillä on nopeaa – nykytilaselvitys kertoo uusimman tiedon

Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessa on julkaistu myös päivitetty versio akkuihin liittyvästä nykytilaselvityksestä. Se kokoaa yhteen tietoa akkujen elinkaaren vaiheista, toimijoista ja termistöstä. Päivitetyssä selvityksessä otetaan huomioon alan tuoreimmat muutokset.

– Kehitys akkujen ympärillä on nopeaa ja ennusteet muuttuvat tiuhaan, joten ala vaatii jatkuvaa seuraamista. Esimerkiksi akkujen uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä on kertynyt uutta tietoa vuoden aikana ja se löytyy nyt selvityksestä, Valio kertoo.

Akkujen osalta tärkeässä roolissa on tulevaisuuteen varautuminen. Myös selvityksessä pyritään ennakoimaan akkujen kysyntää, materiaaleja ja kehitystä tulevaisuudessa. Ennakointiteeman parissa jatketaan hankkeessa myös kesän jälkeen järjestettävässä työpajassa.

Tutustu koboltin matkaan ja akkujen nykytilaselvitykseen tästä.

Lisätietoja:

Pirkanmaan liitto

Projektipäällikkö Johanna Valio

johanna.valio@pirkanmaa.fi

p. +358 44 750 6861

Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hanke kokoaa yhteen ja tuo esiin akkuihin liittyvää osaamista Suomessa. Hankkeessa ideoidaan ja luodaan akkujen ympärille tulevaisuuden liiketoimintamalleja yhteiskehittämisen ja kokeilujen keinoin. Kehitystyössä on mukana mm. Suomen energia-, liikenne- ja teollisuusalan toimijoita. Hanketta koordinoi Pirkanmaan liitto ja sen rahoittaa Sitra.