Kiinteistönomistaja tai haltija, tämä velvollisuus saattaa sitoa juuri sinua!

Usein vasta palotarkastajan tai vakuutusyhtiön tarkastuksessa tulee ilmi, että sähkölaitteiden määräaikaistarkastukset kiinteistössä tai rakennuksessa ovat tekemättä. Suurelle osalle on yllätys, että sellainen edes kuuluu tehdä.

- Asiakkaat eivät useinkaan tiedä lain asettamia velvollisuuksia, toteaa Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto Tukesin hyväksymä sähkölaitteiden määräaikaistarkastaja Reijo Ruohola.

Miten vastuun rajat menevät?

Sähköturvallisuuslaki velvoittaa kiinteistön tai rakennuksen omistajaa tai muuta haltijaa huolehtimaan sähkölaitteistojen kunnossapidosta.

Selkeyden vuoksi vuokrasopimuksessa olisikin hyvä määritellä, kuuluuko sähkölaitteiden ylläpito vuokralaiselle vai vuokranantajalle.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa teollisuushalli on vuokrattu kokonaan, voi omistaja siirtää vastuun sähkölaitteiden kunnossapidosta vuokralaiselle. Vuokralainen kun sähkölaitteita arjessa käyttääkin.

- Eräässä teollisuushallissa oli kolmessa lokerossa vuokralaisia, ja hallin omistajan toimesta tarkistettiin koko kiinteistö. Vikojen ja puutteiden korjaukset sälytettiin niiden hoidettavaksi, jotka olivat tiloissa vuokralla, määräaikaistarkastuksia lähes päivittäin tekevä Reijo Ruohola kertoo.

Millaisiin puutteisiin tarkastaja kentällä törmää?

Tarkastuksissa ilmenevät puutteet ovat tyypillisesti luvattomia jatkojohtoja ja tilapäisiä sähköasennuksia. Pistorasian kansi voi olla rikki tai puuttua.

Yleisin kentällä näkyvä puute on kuitenkin piirustuksissa. Niitä ei löydy.

- Joko sähköpiirustuksia ei ole alun perinkään tehty tai ne on hukattu. Näin on saattanut käydä omistajanvaihdoksissa, Ruohola kertoo.

Vielä viime vuosituhannella sähkötöiden valvonta kuului paikallisille sähkölaitoksille. Sittemmin laki on muuttunut, eikä sähköyhtiöille jäänyt velvollisuutta säilyttää vanhoja asiakirjoja.

- Hyvällä tuurilla niitä saattaa jostain vanhoista arkistoista löytyä. Nykyään asiakirjojen säilytysvastuu on omistajalla tai haltijalla. Tarkastaja on velvollinen arkistoimaan pöytäkirjat kymmenen vuotta.

Piirustusten keskeisin käytännön merkitys omistajalle on siinä, että niiden avulla sähköjärjestelmävikoja ja -puutteita pystytään selvittämään helpommin.

- Jos piirustuksia ei ole, silloin raporttiin kirjataan, että ne puuttuvat. Piirustusten puuttuminen on käytön turvallisuutta vähentävä asia, mutta vaaratekijäksi sitä ei lueta, Reijo Ruohola tarkentaa.

Vakava vaara kohdistuu henkilöön ja omaisuuteen

Vakavat puutteet ovat sähköiskun vaara ja tulipalovaara, jolloin vaara kohdistuu henkilöön ja omaisuuteen. Sellaisia voi tulla löystyneestä liitoksista tai sähkölaite on voinut vioittua.

- Tosi vaikea niitä on maallikon selvittää. Siitä sen yleensä huomaa, jos saa sähköiskun jostakin. Siksi määräaikaistarkastukset ovat olemassa, että piilevät viat löydettäisiin.

Reijo Ruohola hakee vikoja mittarilla. Kuumenevia liitoksia voidaan löytää myös lämpökameralla. Tarkastuksessa tehdään monenlaisia havaintoja kohteesta ja testataan, toimivatko suojalaitteet. Ihmisiltä kysellään, ovatko he huomanneet käytössä mitään erityistä.

- Suomessa sähköasennukset tehdään pääsääntöisesti hyvin. Tarkastuksen tarkoitus on pitää tilanne hyvänä jatkossakin, Ruohola sanoo.

Keitä kaikkia laki koskee?

Sähköturvallisuuslaki koskee tietenkin kaikkia, mutta määräaikaistarkastusvelvollisuus ei koske asuinrakennusta, omakotitaloja, rivitaloja tai kerrostaloja.

Asuinrakennusten liiketilat kuuluvat lain piiriin, mikäli sähkölaitteistoa suojaavan ylivirtasuojan koko on suurempi kuin 35 A.