Ulkoministeri Haavisto Brexitistä: Päätöksillä oltava enemmistöpohja, demokratiaa on kunnioitettava
Lehdistötiedote 29.8.2019
Toimittajat ilman rajoja -järjestön kutsuvieraat ja kansainvälinen media saivat torstaina korkean tason rautaisannoksen Brexitiin liittyvää demokratia- ja sananvapausproblematiikkaa. Tilaisuuden pääpuhuja oli ulkoministeri Pekka Haavisto. Kansainvälinen media kysyi ulkoministeriltä oikeusvaltionäkökulmasta kantaa Brexitin tuoreimpaan käänteeseen, eli brittiparlamentin mahdolliseen sulkeutumiseen pääministeri Johnsonin ehdotuksen seurauksena.
”En tietenkään voi lähteä neuvomaan tai spekuloimaan toisen EU-maan omia linjauksia. Periaate on demokratiassa kuitenkin se, että päätöksille on oltava enemmistöpohja”, tiivisti ulkoministeri Haavisto vastauksensa.
Sananvapautta ja oikeusvaltiota ruotineen tilaisuuden pääteema, Euroopan tulevaisuus Brexitin valossa, valottui korkealuokkaisten panelistien esityksissä ja keskustelussa monin tavoin. Saksalaisen Deutsche Welle- ja amerikkalaisen National Public Radio -kanavien EU-kirjeenvaihtaja Teri Schultz korosti sopimuksettoman eron vaaroja erityisesti Irlannille.
”No deal ja siitä seuraava Irlantia jakavan kovan rajan mahdollisuus uhkaa repiä auki vanhat haavat ja vaarantaa rauhan. Tästä suuri syy lankeaa sille merkittävälle osalle brittimediaa, joka on vastuuttomasti levittänyt väärää tietoa Brexitin vaiheista ja seurauksista”, varoitti Brexitin käänteitä tiiviisti seurannut Schultz.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola nosti esiin brittimediassa levitetyt täysin epärealistiset toiveet Brexitin seurauksista. Pääministeri Johnson näyttää Aaltolan mukaan medialle mallia.
”Johnson maalaa kuvan Brexitin myötä syntyvästä globaalista Britanniasta. Pelkään, että Britanniasta on kuitenkin ennemminkin tulossa vain paikallinen. Lisäksi heikentyvä Britannia joutuu Brexitin myötä alttiiksi ulkopuoliselle vaikuttamiselle”, analysoi Aaltola.
Faktabaarin perustaja Mikko Salo oli jo huolissaan Brexitin jälkeisestä syyttelystä.
”Brexitistä on todella syytä olla huolissaan. Eron toteutumisen jälkeen on tiedossa mittava blamegame, keskinäinen syyttely. Disinformaatiota tulee olemaan paljon ja paikkansapitämättömät näkökulmat nostetaan keskeiseen rooliin”, arvioi Salo. Salon huoli liittyy EU-vastaisessa mediassa jo näkyvään pyrkimykseen syyttää Brexitin toteutumisesta EU:ta, faktojen vastaisesti.
Haavisto: Toimittajia suojeltava maalittamiselta ja vihapuheelta
Ulkoministeri Haavisto otti keynote-puheenvuorossaan monin tavoin kantaa EU:ta ja demokratiaa horjuttaviin kielteisiin ilmiöihin. Haaviston mukaan ihmisoikeuksiin myös EU-maissa on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota, jotta EU voi toimia uskottavasti suhteessa muihin maihin.
”EU:hun on pyrkimässä Itä-Euroopan maita, joille on voitava esittää vaatimuksia myös ihmisoikeuksien osalta. Emme voi tehdä tätä uskottavasti, ellemme kiinnitä huomiota ongelmiin myös nykyisissä EU-maissa – muuten meitä voitaisiin syyttää kaksoisstandardeista. Sama pätee tietysti myös muuhun maailmaan.”
Haaviston mukaan oikeusvaltioasioissa pitää olla tiukkoja ja täytyy kestää myös kritiikkiä, viitaten nimeltä mainitsematta Unkarin pääministeri Viktor Orbanin Suomea koskevaan arvosteluun. Sen sijaan mediaan kohdistuvat asiattomat hyökkäykset Haavisto haluaa aktiivisesti torjua.
”Uutisoinnin on perustuttava faktoihin. Faktoja raportoivien toimittajien taas on saatava tehdä työtään rauhassa, mutta toimittajia yritetään nykyään jatkuvasti vaimentaa. Tämä on todella torjuttava kehitys, journalisteja on varjeltava vihakampanjoilta”, painotti sananvapauden tärkeyttä alleviivannut ulkoministeri Haavisto.
Juuri tälle ongelmalle antoi torstain tilaisuudessa kasvot Ylen toimittaja, tietokirjailija Jessikka Aro. Yhdysvaltain kongressiinkin kutsuttu Aro on joutunut intensiivisen vihakampanjan kohteeksi oltuaan Ylen uutisissa näkyvästi paljastamassa Venäjän trollitehdasta Pietarissa.
”Presidentti Putinia näkyvästi kritisoivat tahot joutuvat helposti vihakampanjan kohteiksi, minulla on ollut poliisin suojelu usein tarpeen. Muutenkin on pakko jatkuvasti turvautua monenlaisiin turvakeinoihin. Tästä selviää vain sopeutumalla tilanteeseen ja hyväksymällä, että uhka on olemassa. Muuten asetelmaa ei kestäisi”, kuvailee Aro törkeän maalittamiskampanjan seurauksia.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön #FreeSpeechHelsinki -kampanjan primus motor, järjestön puheenjohtaja Jarmo Mäkelä pitää Aron tapausta räikeimpänä esimerkkinä toimittajien maalittamisesta Suomessa. Samaten Ulkopoliittisen instituutin Aaltola nostaa Aron esimerkiksi modernin ajan digitaalisesta toimijasta, jota pitää ehdottomasti tukea.
Tilaisuudessa puhetta johtanut toimittaja emeritus Mäkelä pitää vihapuheen ja valeuutisten aiheuttamia ongelmia sananvapaudelle, oikeusvaltiolle ja demokratialle erittäin vakavina.
”Brexit ei ole todellakaan tässä ainoa ongelma. EU:n on puolustettava omia arvojaan, koska sitä ei kukaan muu tee. Unkari ja Puola ovat huolestuttavia esimerkkejä autoritaarisesta kehityksestä, johon meidän on EU:ssa ehdottomasti puututtava”, paaluttaa Mäkelä suuntaviivoja EU:lle.
#FreeSpeechHelsinki-kampanja jatkuu syksyllä kahdella muulla korkean tason tilaisuudella, joissa tartutaan aktiivisesti sananvapauteen ja oikeusvaltioon kohdistuviin uhkiin ja haetaan niihin ratkaisuja. Kampanjaa rahoittaa osaltaan Otto A. Malmin säätiö.
Lisätiedot:
Jarmo Mäkelä, puheenjohtaja, Toimittajat ilman rajoja -järjestö, 040 844 2609
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Toimittajat ilman rajoja – Suomen osasto on suomalainen kansalaisjärjestö, joka ottaa kantaa Suomen ja lähimaiden mediakentän rikkomuksiin, välittää kotimaassa tietoa kansainvälisistä sanan- ja lehdistönvapauskysymyksistä, vaikuttaa sananvapauden edistämiseksi Suomessa ja järjestää tilaisuuksia aiheeseen liittyen. Järjestö on perustettu vuonna 2013. Järjestön jäseniksi ovat tervetulleita kaikki sananvapautta kannattavat kansalaiset.
Suomen osasto kuuluu kansainväliseen voittoa tavoittelemattomaan järjestöön Toimittajat ilman rajoja (RSF), joka puolustaa tiedonvälityksen vapautta sekä avustaa vaarallisilla alueilla työskenteleviä toimittajia. Pariisissa vuonna 1985 perustettu järjestö on tunnettu vuosittain julkaistavasta lehdistönvapausindeksistä (World Press Freedom Index).
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Toimittajat ilman rajoja Suomi
”Putinin myrkky leviää EU:ssa” – Lehdistönvapaus globaalisti yhä ahtaammalla: Itä-Eurooppa suuri huoli, valopilkkuna Ukrainan loikka, Suomessakin haasteita3.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Lehdistönvapaus on yhä laajemmin uhattuna myös Euroopassa, kertoo kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksi. ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Suomen sijoitus pysyi edellisen vuoden lailla viidentenä. ”Toimittajien häirintä, maalittaminen ja vihapuhe ovat kaukana siltä tasolta, mitä Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa tulisi voida odottaa”, toteaa Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi.
”Lehdistön asemaa kyseenalaistetaan – lehdistönvapaustyötä tarvitaan kasvavassa määrin”: Kaius Niemi Toimittajat ilman rajoja ry:n johtoon22.2.2024 18:22:34 EET | Tiedote
Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n (TIR) puheenjohtajaksi on valittu Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Kaius Niemi. ”Jotta Suomi pysyisi jatkossakin lehdistönvapauden mallimaana, tarvitaan aktiivista järjestökenttää lehdistönvapautta tukemaan. Lopulta kysymys on avoimen yhteiskunnan ja demokratian toteutumisesta”, hahmottaa Niemi TIR:in tavoitteen. Väistyvä puheenjohtaja on erittäin tyytyväinen. ”Saimme koko Suomelle tärkeään tehtävään kaikkien tunteman, arvostetun vaikuttajan”, kiittää Yrsa Grüne-Luoma.
Gazan sodassa kuollut jo ainakin 17 toimittajaa – ”Ilman Gazan hirveää sotaa toimittajia olisi menehtynyt tänä vuonna poikkeuksellisen vähän”14.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Toimittajia on saanut tänä vuonna surmansa vähemmän kuin 20 vuoteen, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportti. ”Toimittajat ja mediat ovat opetelleet operoimaan entistä turvallisemmin vaarallisissa oloissa. Gaza tekee lukuihin karmean piikin, mutta Gazan lisäksi maailman sota-alueilla menehtyi töissään vain 6 toimittajaa”, kertoo järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma. Kaikkiaan maailmalla on saanut vuonna 2023 surmansa 45 toimittajaa, 521 on pidettyinä, 54 panttivankeina ja 84 kateissa.
Suomi enää 23. turvallisin maa toimittajille – ”Valeuutistehtaat tuhoavat lehdistönvapautta maailmalla, Suomi sahaa omaa oksaansa ihan itse”3.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen tilanne on heikentynyt, vaikka viides tila säilyikin kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. World Press Freedom Index kertoo suuresta ailahtelusta lehdistönvapaudessa ympäri maailmaa, koskien myös Suomea. ”Suomen putoaminen toimittajien turvallisuutta koskevassa mittarissa kymmenenneltä sijalta 13 pykälää alaspäin on hälyttävää. Tämä on seurausta oikeusjutusta Helsingin Sanomien toimittajia vastaan”, kertoo Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma.
Venäjän hyökkäys pahentanut tilannetta: ”Journalismi maailmalla on pahasti uhattuna” – Ennätysmäärä pidätettyjä, naiset yhä ahtaammalla14.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Ennätykselliset 533 toimittajaa on pidätettyinä ympäri maailman, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportti. ”Missä sananvapautta on vähiten, siellä tapetaan ja vangitaan eniten”, tiivistää järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma. Naistoimittajien tilanne on myös pahempi kuin koskaan ennen – naisten osuus pidätetyistä on jo yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Surmansa on saanut maailmalla lähes 60 toimittajaa. Tilannetta on merkittävästi pahentanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme