Heikommin puolustautuvat myrkkysammakot säilyvät vahvojen rinnalla
Monet myrkylliset lajit varoittavat myrkyllisyydestään varoitusväreillä (signaaleilla). Yksi tutuimmista esimerkeistä varoitusväreistä on ampiaisten kelta-musta raidallinen väritys. Ranskan Guineassa esiintyvällä värjärimyrkkynuolisammakolla (Dendrobates tinctorius) on keltaisia raitoja, jotka pitävät pedot loitolla. Joillakin sammakoilla raidat ovat kuitenkin valkoisia. Tässä tapauksessa luonnonvalinnan pitäisi suosia vahvaa ja hyvin tunnettua keltaista signaalia.
Tuore myrkkynuolisammakoilla tehty tutkimus osoitti, että heikompi signaali voi kuitenkin säilyä ”vahvemman siivellä”.
”Kokeet sekä luonnossa että laboratoriossa osoittivat, että pedot eli linnut oppivat välttämään nopeasti keltaisia sammakoita, vaikka kokeessa sammakoiden myrkyllisyys ei eronnut. Valkoisia sammakoita pedot eivät oppineet välttämään läheskään niin helposti, mutta pedot eivät koskeneet niihin, mikäli niillä oli aiempaa kokemusta keltaisista sammakoista. Pedot yleistivät varovaisuutensa valkoisiin”, sanoo akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta.
Geneettiset analyysit osoittivat, että keltaisten ja valkoisten sammakoiden välillä ei ollut lähes lainkaan geenivirtaa. Valkoiset sammakot näyttävät säilyvän ryhmänä ilman suoraa kilpailua keltaisten kanssa, keltaisten antaman suojan turvin.
”Monimuotoisuus siis säilyy petojen induktiivisen oppimisen ja geneettisen eristyneisyyden turvin”, arvioi Rojas.
Petojen oppimista edistää myös se, että valkoisia on vähemmän, joten linnut kohtaavat niitä harvemmin.
Tutkimuksessa kehitettiin uusia menetelmiä myrkyllisyyden tutkimiseen
Tutkimus antaa myös uutta tietoa myrkkynuolisammakoiden myrkyistä sekä menetelmistä, joilla myrkyllisyyttä voidaan tutkia.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat eristivät sammakoiden ihon eritteet ja testasivat, miten linnut niihin suhtautuivat.
”Uusien menetelmien ansiosta voimme hylätä alkuperäisen hypoteesin, että keltaiset yksilöt satsaisivat puolustuksessa väriin ja valkoiset myrkkyyn”, sanoo Bibiana Rojas.
Aiemmissa tutkimuksissa sammakoiden myrkyllisyyttä on tutkittu ruiskuttamalla myrkkyä hiireen. Menetelmä ei kuitenkaan mittaa sammakoiden puolustautumisen tehokkuutta niiden oikeita petoja vastaan ja on myös eettisesti hankala: Luonnossa peto arvioi sammakon syötävyyden maistamalla sitä - ja hylkää pahanmakuisen. Sammakko ei ruiskuta myrkkyä pedon verenkiertoon.
Tutkimuksessa osoitettiin myös, että hiirikokeissa aiemmin myrkyllisimmiksi luullut sammakot eivät olleetkaan välttämättä pahanmakuisia lintujen mielestä. Selvisi myös, että sammakot eivät ole niin myrkyllisiä niitä syöville linnuille kuin aiemmin on luultu. Linnut eivät saaneet sammakoiden ihon eritteestä mitään oireita.
Tutkimusryhmässä on mukana Jyväskylän yliopiston ohella tutkijoita USA:sta, Ranskasta ja Ranskan Guineasta.
Tutkimus “Weak warning signals can persist in the absence of gene flow” (Lawrence, Rojas, Fouquet, Mappes, Blanchette, Saporito, Bosque, Courtois and Noonan) PNAS-lehdessä numero 2. syyskuuta, 2019.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Bibiana Rojas, bio- ja ympäristötieteiden laitos, bibiana.rojas@jyu.fi, +358 40 805 4622
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
www.jyu.fi/science
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme