Lapsijärjestöt: VANUPOssa potentiaalia, mutta myös paljon korjattavaa

Olemme tyytyväisiä ohjelmalle valittuihin pääpainopisteisiin (Nuorten keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen; Nuoren turvallisuuspääoman kasvu; Nuorten edellytykset sujuvaan arkeen) ja sisällön ajankohtaisuuteen. Ilmeisenä haasteena kuitenkin on, että näiden painopisteiden yhteismitallisuuteen hallitusohjelman nuorisopoliittisten tavoitteiden kanssa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota: tämä lisää riskiä nuorisopolitiikan kehittämisen tehottomuudesta.

Myös ohjelmaluonnoksen aitoa poikkihallinnollisuutta on vahvistettava. Poikkihallinnollisuus on tämäntyyppisen ohjelman keskeinen tehtävä, mutta nyt luonnokseen sisältyvät, eri ministeriöiden vastuulle merkityt toimenpidekokonaisuudet eivät aidosti keskustele keskenään. Poikkihallinnollisten yhtymäkohtien hakeminen esimerkiksi ilmasto- ja työllisyyspoliittisista tavoitteista tai kansallisesta lapsistrategiasta vahvistaisivat ohjelman vaikuttavuutta. Huolellisen, hallinnonalat ylittävän tavoite- ja mittariasettelun puuttuessa monet tavoitteista jäävät liian ylätasoisiksi tai jäsentämättömiksi.

Ohjelmaluonnoksessa ilmenevät poikkihallinnollisuuden ongelmat näkyvät myös ohjelmaluonnoksen eri osien välillä. Jatkotyössä onkin välttämätöntä varmistaa, että luonnoksen osat (nuorisopolitiikka, kansainvälinen ja eurooppalainen nuorisotyö sekä valtakunnalliset osaamiskeskukset) ovat sopusoinnussa keskenään.

Lapsijärjestöjen edustajina olemme pettyneitä siihen, miten vähän ohjelmaluonnoksessa on huomioitu alakouluikäisiä ja sitä nuorempia, jotka kuitenkin kuuluvat yhtä lailla nuorisolain ja nuorisopolitiikan vaikutuspiiriin. Vain ilmastokysymysten osalta esikouluikäiset lapset on otettu kohderyhmänä huomioon. Sitä vastoin nuorten osallistumista tai ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusta ohjelmassa tarkasteltaessa ei alakouluikäisiä ole mitenkään huomioitu, vaikka lasten osallisuuden ja kuulemisen tulisi olla kantava periaate. Myös lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi puuttuvat keino- ja seurantamittarivalikoimasta kokonaan.

Lasten ja nuorten turvallinen ja sujuva arki rakentuu toimivista lähipalveluista, turvallisista aikuisista ja kestävistä elinympäristöistä. Turvallisuutta, sujuvaa arkea ja kansalaistaitoja rakennetaan aina varhaislapsuudesta aikuisuuteen saakka. Ohjelmaluonnoksen parasta antia ovatkin kirjaukset, joilla pyritään edistämään lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, parantamaan vähemmistöjen oikeuksia, edistämään vähävaraisten lasten ja nuorten asemaa sekä kehittämään osallisuutta ja turvallisuutta. Yksi kärkitavoite on hallituksen linjauksen mukainen nuorten turvallisuuspääoman kasvu, mutta konkreettisia keinoja ja mittareita turvallisuuspääoman lisäämiseksi esitetään painopisteen tärkeyteen ja kompleksisuuteen nähden melko yksipuolisesti.

Peräänkuulutamme myös järjestöjen roolin huomioimista ohjelmassa. Moniammatilliseen yhteistyöhön ja koulupudokkuuden ehkäisyyn järjestöt ja nuorisotyö olisi voitu sisällyttää paremmin mukaan. Moniammatillisen yhteistyön ohessa olisi voitu myös tuoda selkeämmin ja monipuolisemmin esiin konkreettisia poikkihallinnollisia keinoja ja mittareita moninaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä pureuduttaisiin myös tehokkaammin ohjelmaluonnoksessa esiin tuotuun ongelmaan nuorten lisääntyneeseen toisen asteen tutkinnon puuttumiseen. Yksi keino järjestöjen arvostuksen ja niiden toimintakyvyn vahvistamiseen voisivat olla yhtenäisemmät, yhdessä järjestöjen kanssa laaditut kriteerit järjestöjen ohjaajakoulutuksen perussisällölle ja laadulle. Tämä vahvistaisi myös nonformaalin oppimisen tunnistamista ja vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta.

Ohjelmaluonnos sisälsi paljon hyviä aineksia, mutta siinä oli myös vakavia puutteita. Toivomme, että näihin puutteisiin voidaan tarttua jo virkamiesvalmistelun seuraavassa vaiheessa, ennen ohjelman viemistä valtioneuvoston käsittelyyn.

Allekirjoittajat

Iija Filén, toiminnanjohtaja, Suomen Nuorisoseurat

Anni Hakolampi, toiminnanjohtaja, Pinskut

Elina Helmanen, toiminnanjohtaja, Vesaisten Keskusliitto

Antti Hytti, toiminnanjohtaja, Nuorten Kotkien Keskusliitto

Mia Syysnummi, toiminnanjohtaja, Lastenliitto