Korkorahastojen arvo kasvanut vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana sijoitusrahastoihin sijoitettu pääoma on kasvanut kesän 2018 tasolle. Tammi-syyskuun 2019 aikana rahastopääomakanta kasvoi 11,4 mrd. eurolla, vaikka rahastoista on lunastettu nettomääräisesti 0,1 mrd. euroa. Erityisesti positiivisen markkinakehityksen myötä arvoaan ovat kasvattaneet osake- (7,5 mrd. euroa), korko- (2,6 mrd. euroa) ja yhdistelmärahastot (1,2 mrd. euroa). Rahastopääomakanta kasvoi eniten tammikuussa 2019 osakerahastojen arvon kasvun myötä [1]. Osakerahastoista on kuitenkin tehty myös huomattavia lunastuksia vuonna 2019. Nettomääräisesti osakerahastoista lunastettiin 4 mrd. euron edestä varoja. Sitä vastoin sekä korkorahastoihin (5,3 mrd. euroa) että kiinteistörahastoihin (1,1 mrd. euroa) on sijoitettu lisää. Syyskuun 2019 lopussa suomalaisiin sijoitusrahastoihin oli sijoitettuna 123,5 mrd. euroa.
Markkinoiden korkokehitys ja rahamarkkinarahastoasetuksen voimaantulo kasvattivat korkorahastojen pääomakantaa
Korkorahastot ovat suosituin [2] sijoitusrahastotyyppi Suomessa. Niihin oli sijoitettuna 58,6 mrd. euron edestä rahastopääomaa syyskuussa 2019. Suurimmat sijoitukset olivat suomalaisilla vakuutusyhtiöillä (12,9 mrd. euroa) [3]. Pääosa vakuutusyhtiöiden rahasto-omistuksista on kuitenkin suomalaisten kotitalouksien välillisiä omistuksia erilaisten sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Välillisten omistusten lisäksi suomalaisilla ja ruotsalaisilla kotitalouksilla [4] oli merkittävät suorat omistukset korkorahastoissa (yhteensä 11,9 mrd. euroa). Kokonaisuudessaan syyskuussa 2019 suomalaisten tekemät sijoitukset muodostivat 80 % kotimaisiin korkorahastoihin sijoitetusta pääomasta.
Rahamarkkinarahastoasetuksen voimaantulon myötä osa rahamarkkinarahastoista luokiteltiin korkorahastoiksi tammikuussa 2019. Muutoksen seurauksena korkorahastoihin sijoitettu pääoma kasvoi 2,7 mrd. eurolla. Lisäksi helmi-syyskuussa 2019 korkorahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti uutta pääomaa 2,7 mrd. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi korkorahastoihin sijoitettu rahastopääoma kasvoi positiivisen arvonkehityksen ansiosta 2,6 mrd. euroa vuonna 2019.
Korkorahastojen saamiset kohdistuvat ulkomaille
Suurin osa suomalaisten korkorahastojen saamisista muodostuu pitkä- ja lyhytaikaisista velkapapereista (68 %) ja saamisista muista rahastoista (26 %) [5]. Syyskuussa 2019 suomalaisilla korkorahastoilla oli 40,5 mrd. euron edestä velkapaperiomistuksia, joista 84 % kohdistui ulkomaille. Ulkomaisista valtion joukkovelkakirjalainasijoituksista suurimmat kohdistuivat Ranskaan ja Italiaan. Molempien maiden lainoihin oli sijoitettuna 1,1 mrd. euroa syyskuussa 2019. Yhteensä korkorahastot omistivat 7,8 mrd. euron edestä valtioiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja.
Lisäksi korkorahastot omistavat paljon (16,6 mrd. euroa) yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita. Lyhytaikaisiin yritysten velkapapereihin oli sijoitettuna 2,9 mrd. euroa ja pitkäaikaisiin 13,7 mrd. euroa. Korkorahastot omistivat eniten suomalaisten (5 mrd. euroa), ruotsalaisten (3,9 mrd. euroa) ja yhdysvaltalaisten (2,1 mrd. euroa) yritysten velkapapereita.
Muiden sektoreiden kuin valtion ja yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita korkorahastot omistivat 16,1 mrd. euron edestä syyskuussa 2019. Suurimmat sijoitukset kohdistuivat Ruotsiin (2,7 mrd. euroa) ja Alankomaihin (2,3 mrd. euroa). Yli puolet näistä sijoituksista kohdistui talletuspankkien liikkeeseen laskemiin pitkäaikaisiin velkapapereihin.
Suomalaisten korkorahastojen velkapaperiomistukset kasvoivat tammi-syyskuun 2019 aikana 6,9 mrd. eurolla. Rahamarkkinarahastojen siirtyminen korkorahastoiksi kasvatti korkorahastojen velkapaperisaamisia 2,5 mrd. eurolla tammikuussa 2019. Lisäksi suomalaiset korkorahastot sijoittivat nettomääräisesti 2,5 mrd. euron edestä velkapapereihin helmi-syyskuun 2019 aikana. Korkomarkkinoiden kehitys on kasvattanut korkorahastojen velkapaperiomistusten arvoa 1,3 mrd. eurolla vuonna 2019.
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 13.2.2020 klo 13.
1 Suomalaisten rahastojen kokonaisrahastopääomakanta kasvoi 4,1 mrd. eurolla. Kasvusta 2,9 mrd. euroa oli osakerahastojen arvon kasvua.2 Rahastoon sijoitetulla pääomalla mitattuna.
3 S.128.
4 Suomalaiset: 8,7 mrd. euroa; ruotsalaiset: 3,2 mrd. euroa.
5 15,2 mrd. euroa syyskuussa 2019.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöte23.4.2025 12:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöte som hålls i Washington D.C. 24–25 april 2025.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokoukseen23.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokoukseen Washington D.C:ssä 24.–25.4.2025.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meeting23.4.2025 12:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meeting in Washington DC, on 24–25 April 2025.
Kutsu medialle: BOFIT julkaisee päivitetyn Kiinan talouden ennusteen maanantaina 28.4.202522.4.2025 09:32:41 EEST | Kutsu
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT julkaisee ennusteen Kiinan talouden kehityksestä maanantaina 28.4.2025 kello 16.00.
Eurosystemets penningpolitiska beslut17.4.2025 15:18:52 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att sänka de tre styrräntorna med 25 punkter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme