YK-raportti peräänkuuluttaa viisinkertaista kunnianhimoa ilmastotoimiin – pohjoismaisissa kunnissa toimivia ratkaisuja

YK:n ympäristöohjelman UNEPin vuosittainen Emissions Gap Report julkaistaan tänään yhtä aikaa Genevessä ja Helsingissä. Raportti tarkastelee kuilua valtioiden päästösitoumusten ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen välillä. Päästökuilu kuvaa eroa nykykehityksen ja tavoitellun polun välillä eli sitä, kuinka paljon päästöjä tulisi todellisuudessa vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteen.

Laskelmat kertovat, että päästöjä pitää maailmanlaajuisesti leikata yli seitsemän prosenttia vuosittain, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa kunnianhimon viisinkertaistamista.

”Raportti toisensa jälkeen osoittaa, että valtioiden pitää kiihdyttää ilmastotoimia olennaisesti – ja se pitää tehdä välittömästi. Pieni viilailu ei enää riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin pureutuvia, järjestelmätason muutoksia”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Ratkaisuja on valtavasti, mutta ne pitää ottaa käyttöön viipymättä

Vaikka YK-raportin maalaama tilannekuva on karua luettavaa, on sen pääviesti myös tämä: ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen.

”Vitkutteluun ei ole aihetta, sillä päästöjen vähentämisessä päästään pitkälle jo hyödyntämällä olemassa olevia ilmastoratkaisuja. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla suunnannäyttäjiä”, sanoo pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.

Sitran tänään Suomessa julkaisema kansainvälinen Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvitys osoittaa, että ottamalla käyttöön 14 pohjoismaista ilmastoratkaisua Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat voisivat vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa noin puolta Suomen vuosittaisista päästöistä. Landström muistuttaa, että päästövähennysten ja esimerkiksi paremman ilmalaadun ohella ratkaisujen käyttöönotto toisi myös säästöjä kunnille ja kotitalouksille. ”Analyysimme mukaan vuositasolla jopa 460 miljoonaa euroa.”

Kansainvälisen Green to Scale -projektin eri vaiheissa on jo vuodesta 2015 lähtien selvitetty, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat jo käytössä olevat ratkaisut otettaisiin muualla käyttöön siinä määrin, kuin edelläkävijät jo ovat tehneet.

Kaupungit ja kunnat ovat nyt ajurin paikalla

Selvästi suurin osa pohjoismaisten kuntien alueella syntyvistä päästöistä tulee energiantuotannosta ja liikenteestä, ja suurin osa selvityksessä tarkastelluista ratkaisuista koskee näitä sektoreita. Green to Scale -analyysiin sisältyi esimerkiksi jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Turussa, maalämpö omakotitalojen lämmityksessä Tukholmassa sekä pyöräily Kööpenhaminassa.

Selvityksessä tunnistettiin myös paljon uusia mielenkiintoisia ratkaisuja, joita kunnissa tällä hetkellä pilotoidaan. Esimerkkejä näistä ovat uusiutuvan metanolin tuotanto liikennepolttoaineeksi Grindavíkissa Islannissa, syvä maalampö Espoossa ja vanhojen rakennusten remontointi plusenergiataloiksi Sandvikassa Norjassa.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat joulukuussa Madridissa. Siinä missä valtioiden riittäviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhä odotetaan, kaupungit ja kunnat ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle.

”Kaupungit luovat puitteet asukkaidensa kestävämmälle arjelle. Kaupungit ja kunnat voivat olla ilmastokriisin ratkaisijoita, jotka ryhtyvät sanoista tekoihin”, sanoo Landström.

Sitra on yksi UNEP Emissions Gap Reportin kumppaneista. Raportin tuloksia esittelee sen pääkirjoittajiin kuuluva Takeshi Kuramochi Sitran järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä tänään iltapäivällä. Samassa tilaisuudessa kuullaan myös päätulokset Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvityksestä sekä Tracking Nordic Clean Energy Progress 2019 -selvityksestä.

14 ratkaisua pohjoismaisista kunnista ja kaupungeista:

1. Maatuulivoima, Ringkøbing,Tanska (27 % sähköstä maatuulivoimaa, paikalliset hyötyvät työpaikkoina ja omistajina)
2. Merituulivoima, Kööpenhamina, Tanska (13 % sähköstä merituulivoimaa, paikalliset asukkaat hyötyvät omistajina)
3. Kaukolämpöä jätevedestä, Turku (8 % alueen kaukolämmöstä jätevedestä, lietteestä biokaasua ja kierrätyslannoitetta)
4. Kaukolämpöä merivedestä, Drammen, Norja (Jopa 85 % kaukolämmöstä merivesilämpöpumpuilla)
5. Kaukolämpöä aurinkokeräimillä ja lämmön kausivarastoinnilla, Marstal, Tanska (Kausivaraston avulla puolet kaukolämmöstä tuotetaan aurinkokeräimillä)
6. Kaukolämpöä datakeskuksen hukkalämmöstä, Mäntsälä (Puolet kaukolämmöstä datakeskuksen hukkalämpöä, päästöt sekä kustannukset laskeneet)
7. Geoterminen kaukolämpö, Reykjavik, Islanti (Päästötöntä ja edullista kaukolämpöä, lämpöpumppujen avulla hyödynnettävissä myös vähemmän vulkaanisesti aktiivisilla alueilla)
8. Maalämpö, Tukholma, Ruotsi (Kolmannes omakotitaloista lämpiää maalämmöllä
9. Julkinen liikenne urbaaneilla alueilla, Helsinki (Pk-seudulla 21 % kuljetuista etäisyyksistä julkisilla)
10. Sähköautot, Oslo, Norja (12 % autokannasta täyssähköautoja)
11. Pyöräily urbaaneilla alueilla, Kööpenhamina, Tanska (Keskimäärin asukkaat pyöräilevät kolme kilometriä päivässä ja saavat terveyshyötyjä)
12. Sähkölautat, Sognefjord, Norja (Sähkölautta korvaa miljoona litraa dieseliä joka vuosi ja säästää kustannuksissa)
13. Biokaasun tuotanto biojätteestä, Oslo, Norja (Kotitaloudet erittelevät 45 % ruokajätteestään, joka prosessoidaan biokaasuksi paikallisille busseille sekä kierrätyslannoitteiksi lähistön viljelijöille)
14. Kaupan ruokahävikin vähentäminen, Vantaa (Yhteinen pöytä -konsepti tehostaa hävikkiruuan keruuta ja jakelua