”Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen” - Ohjelmistoala kasvanut yli 11% huippuvauhtia osaajapulasta huolimatta
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 27.12. klo 02.00
”Ohjelmistoalan kasvu on kiihtynyt 11,3% vauhtiin eli aiempiakin vuosia korkeammalle tasolle. Kartoitus osoittaa, että viime vuodesta kasvu yltyi tasan prosenttiyksikön verran”, tiivistää Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, professori Pasi Tyrväinen.
”Merkillepantavaa on, että kasvu on kiihtynyt huolimatta Supercellin liikevaihdon laskusta. Kun Supercelliä ei lasketa mukaan, toimiala kasvoi lähes kahdella miljardilla (1,9) eurolla vuonna 2018”, kertoo professori Tyrväinen.
Yrityksillä on osaajapula, ei työvoimapula
Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha löytää kartoituksen tuloksista arvokasta uutta tietoa.
”Ohjelmistoalan vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä ei voi näiden tietojen valossa enää mitenkään kutsua työvoimapulaksi. Kyse on käytännössä sataprosenttisesti osaajapulasta. Yritykset eivät löydä oikeaa osaamista työmarkkinoilta, koska sitä ei siellä kerta kaikkiaan tarpeeksi ole. Voi hyvin sanoa, että laadullinen osaajapula vaikuttaa uusien tietojen perusteella entistäkin hälyttävämmältä”, painottaa Roiha.
Kartoitus alleviivaa koko yhteiskuntaa vaivaavan digiajan osaajapulan huolestuttavia vaikutuksia.
”Osaajapulan vuoksi digitalisoitumisen uusimpia mahdollisuuksia ei kyetä ottamaan käyttöön. Tämä hidastaa myös ohjelmistoalan kasvua, mutta ennen kaikkea talouskasvua kaiken kaikkiaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia: Menetämme koko ajan mahdollisuuksia suhteessa kilpailijamaihin yksinkertaisesti siksi, että meiltä puuttuu yhteiskunnasta laajemmin digitaalinen osaaminen, jolla voisimme ratsastaa kehityksen aallonharjalla”, murehtii Roiha.
Professori Tyrväinen taustoittaa ilmiön.
”Meillä on Suomessa edelleen meneillään perusdigitalisaatio. Asiakasyrityksistä puuttuu osaaminen uusimpaan teknologiaan ja siksi miltei 70% ohjelmistoyrityksistä keskittyy lähinnä nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Kun asiakkaat eivät osaa ottaa uusia teknologioita käyttöön, niin vain vähemmistö ohjelmistoyrityksistäkin voi tähdätä oman liiketoimintansa muuttamiseen uusimpien teknologioiden suuntaan. Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen”, vertaa Tyrväinen.
Hätähuuto päättäjille
Osaajapulan vaikutukset kaikkiaan ovat erityisen vakavia teknologia-aloille. Teknologiateollisuus ry:n laskelmien mukaan Suomi tarvitsee nopeassa tahdissa kymmeniä tuhansia uusia osaajia.
”Olemme jo aiemmin arvioineet, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 50 000 uutta osaajaa. Yksinomaan ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa, ja määrä kasvaa vuosittain muutamalla tuhannella. Ohjelmistokartoitus entisestään korostaa tarvetta puuttua asiaan”, toteaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatiojohtaja Ville Peltola.
”Teknologiateollisuus ja ohjelmistoala tekevät itse hartiavoimin työtä osaajapulan parissa, mutta se ei mitenkään poista valtiovallan tarvetta tarttua tähän vakavaan ongelmaan. Lähetämme päättäjille entistäkin painokkaammat terveiset”, kuittaa digitalisaatiojohtaja Peltola.
Inhimillinen tragedia syynä viiveeseen
Yliopistonlehtori, kauppatieteiden tohtori Eetu Luoma kuoli tammikuussa 2019 äkillisesti sairaskohtaukseen vain 39 vuoden iässä. Jyväskylän yliopiston korkealle arvostettu tutkija oli monialainen osaaja, joka oli päävastuussa myös ohjelmistoalan kasvua ja kehitystä seuraavista ohjelmistokartoituksista.
”Eetu oli tavattoman lahjakas ja pidetty tutkija ja opettaja, joka toimi monessa hankkeessa avainroolissa. Näin oli myös ohjelmistokartoituksen kanssa, Eetu teki päätyön ja piti lankoja käsissään. Kun suuri järkytys sitten Eetun poismenon myötä koitti, niin myös ohjelmistokartoitus jäi joksikin aikaa täysin jumiin”, kertoo Luoman läheinen kollega, professori Tyrväinen.
Ohjelmistoyrityskartoitus 2018: http://www.softwareindustrysurvey.fi/
Lisätiedot:
Pasi Tyrväinen, Jyväskylän yliopisto, dekaani, 040 5408646, pasi.tyrvainen@jyu.fi
Rasmus Roiha, Ohjelmisto ja e-business ry, toimitusjohtaja, 0400 180 434, rasmus@ohjelmistoyrittajat.fi
Ville Peltola, Teknologiateollisuus ry, digitalisaatiojohtaja, 040 553 9941, ville.peltola@teknologiateollisuus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Software Finland ry on vuonna 1993 perustettu ainutlaatuinen yritysjohdon yhteisö ja ohjelmistoalan vaikuttaja. Toimintamme tärkein tavoite on jäsenyritystemme ja koko ohjelmistoalan kukoistus. Suomessa nimittäin tehdään huippulaadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä softaa, ja me uskomme, että sen avulla ratkaistaan maailman isotkin ongelmat. Mukana alaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttamassa, tutkimusta ja koulutusta tukemassa sekä liiketoimintaansa kehittämässä on yli 600 softayritystä Suomesta. Software Finland ry tunnettiin vuoden 2023 alkuun asti nimellä Ohjelmisto- ja e-business ry ja vuoteen 2018 nimellä Ohjelmistoyrittäjät ry.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Software Finland ry
”Saimme oikean Manchesterin ennen Mansesteria” – Mimmit koodaa -palkitun Karoliina Kauhasen Commu tähtää ”auttamisen Tinderiksi”25.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Mimmit koodaa -palkinnon 2025 saa Karoliina Kauhanen, jonka Commu App on kasvussa maailmanmenestykseen. ”Tavoitteemme on kasvaa auttamisen Tinderiksi: tarjota globaalisti helppo ja turvallinen kanava auttamiseen. Olen todella onnellinen tästä tunnustuksesta, jonka toivon rohkaisevan muitakin rakentamaan omaa polkuaan alalla”, kiittää Kauhanen. ”Karoliina osoittaa esimerkillään, että yhä vahvasti miesvaltaisen teknologia-alan tulevaisuus kuuluu myös johtaja- ja yrittäjänaisille”, painottaa Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi.
Tuottavuusloikkaan Suomelle muhii nyt resepti ohjelmistoalan kattojärjestössä – ”ATK on pian totta”, nauraa alan kestovaikuttaja20.12.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Ohjelmistoalan kattojärjestö Software Finland ry (SF) on saanut uuden hallituksen, josta löytyy myös yllätys. ”Granlund Oy on tunnettu yhtenä kiinteistö- ja rakennusalan edelläkävijänä, mutta karsinat ovat turhia digimaailmassa. Granlund on osaaja myös softassa”, perustelee SF:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman, miksi Granlundin Kimmo Mattila nousi hallitukseen. ”Avain Suomen nousuun tuottavuuskuopasta on ymmärrys, että kaikkien yritysten on saatava softan hyödyt täysimittaisesti käyttöön”, visioi Mattila itse.
”Lupaavaa koko Suomelle!”: Ohjelmistoala satsaa taas kasvuun, rekrytointi kiihtyy ja kannattavuus kohentuu – ”Kasvajan markkina!”2.12.2024 10:15:59 EET | Tiedote
Ohjelmistoyritykset ovat alkaneet yhä enemmän panostaa taas kasvuun, kertoo alan uunituore Sykemittari. ”Vuosi sitten kasvuun satsasi ohjelmistoyrityksistä vain 40 prosenttia, mutta nyt jo 60 %. Tämä muutos on kansallisestikin merkittävä uutinen”, analysoi alan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Yksi alan vahva kasvaja näkee tilaisuuden. ”Nyt on kasvajan markkina! Suhdanne on loikkaamassa, mutta osaajia on vielä hyvin tarjolla”, toteaa NAPA Oy:n varatoimitusjohtaja Esa Henttinen.
”RELEX on todiste suomalaisten kyvystä maailmanvalloituksiin” – Vuoden Ohjelmistoyrittäjä -palkinto yksisarvisen perustajatiimille31.10.2024 18:00:37 EET | Tiedote
Vuoden Ohjelmistoyrittäjästä 2024 täytyy puhua monikossa: Palkinnon saa yksisarviseksi moninkertaisesti kasvaneen RELEX Solutionsin kolmehenkinen perustajatiimi. ”RELEX on riemastuttava menestystarina: Suomalainen startup nousee itse kehittämillään teknologiaratkaisuilla koko maailman ykköseksi toimitusketjujen optimoinnissa”, kuvailee Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman. Johanna Småros, Michael Falck ja Mikko Kärkkäinen perustivat RELEXin vuonna 2005 ja johtavat sitä edelleen.
”Olemme ihmisen ja asiakkaan asialla” – Vuoden Digipalvelu -palkinnon saavat Verohallinnon digitaaliset kansalaispalvelut31.10.2024 17:31:47 EET | Tiedote
Vuoden Digipalvelu -palkinnon on myönnetty Verohallinnon digitaalisille kansalaispalveluille. ”Voittoon oikeuttivat etenkin veropalvelujen yhteiskunnallinen merkitys ja miten ne ovat parantaneet kansalaisten elämänlaatua”, tiivistää tuomariston puheenjohtaja Perttu Tolvanen palkinnon perusteet. ”Olemme lähteneet siitä, että digitalisaation on oltava ihmislähtöistä. On upeaa, että siitä nyt näin hienosti palkittiin”, kiittää palkinnon vastaanottanut OmaVeron tuoteomistaja Joonas Jarva Verohallinnosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme