Mökkikauden aloitus näkyy nokivahinkojen kasvuna

Mökkikauden aloitus näkyy keväällä vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa. Eniten vapaa-ajan asunnoissa sattuu erilaisia palo-, noki- ja savuvahinkoja kesäkuussa. Vahinkopiikki osuu viikonpäivistä lauantaihin, jolloin mökillä useimmin myös ollaan.

Keväisin yleisimpiä ovat mökin irtaimistolle ja pinnoille tuhoa aiheuttavat nokivahingot. Ne syntyvät, kun ensimmäisen kerran talven jälkeen takkaa lämmittäessä kylmä hormi ei vedäkään kunnolla ja nokea tai savua pöllähtää sisätiloihin.

Moni vahingoista olisi vältettävissä tulisijan huolellisella käytöllä. Mökkikautta aloittaessa kannattaa mökkiä tai saunaa lämmittää varovasti ja pikkuhiljaa. Kylmää hormia voi myös lämmittää ennen tulen sytyttämistä puhaltamalla sinne lämmintä ilmaa.

– Kannattaa huomioida, että piippu on talven jälkeen myös kostea. Tämän vuoksi hetken lämmityksen jälkeen piippuun tulee helposti niin sanottu ilmalukko, kun sen seinämien kosteus siirtyy lämmityksen seurauksena itse hormiin ja lähtee painumaan alaspäin, kuvaa korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä.

– Äkillinen lämpötilan muutos voi myös rapauttaa piippua ja aiheuttaa siihen halkeamia, joista tuli voi pahimmillaan levitä mökin rakenteisiin.

Älä unohda nuohousta

Palovahingon taustalla voi olla myös tekemättä jäänyt tai puutteellinen nuohous – tällaisia tulipaloja sattuu Ifin asiakkaille joka vuosi. Omassa yksityiskäytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit tulee lain mukaan nuohota kerran kolmessa vuodessa.

– Ilman säännöllistä ammattilaisen tekemää nuohousta rakenteisiin tulleet viat, kuten savuhormin tukkeutuminen tai rikkoutuminen, voivat jäädä huomaamatta, painottaa Juha T. Virtanen.

Keväisten nokivahinkojen lisäksi yleisimpiä mökeillä sattuvia vahinkoja ovat Ifin tilastojen mukaan tyypillisesti myös talven jälkeen paljastuvat vuotovahingot, murrot sekä erilaiset myrskyn aiheuttamat vahingot.

Suomessa on kaikkiaan yli puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Uudet vapaa-ajan asunnot ovat pinta-alaltaan entistä suurempia ja yhä useammin myös ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja.

Mökki tarvitsee aina oman kotivakuutuksen.

– Vakuutusturvan valinnassa kannattaa miettiä erityisesti mökin varustelutasoa ja käyttötapaa. Jos mökillä on sähköt ja vesijohdot, sen riskit ovat erilaiset kuin sähköistämättömän mökin ilman juoksevaa vettä. Pitkiä aikoja tyhjillään oleva vapaa-ajan asunto taas on alttiina esimerkiksi erilaisille luonnonilmiöille, neuvoo Virtanen.

Tarkista nämä, kun avaat mökkikauden:

1. Kurkista katolle: Onko huopa ehjä ja tiivis tai eiväthän peltikaton kiinnitykset tai tiilikaton tiilet ole irronneet. Puhdista myös vesirännit lehdistä ja muista roskista.
2. Tarkista, ettei mökistä ole hävinnyt mitään: Jos mökissä on käynyt murtovarkaita, ota valokuvia tapahtumapaikasta ja aiheutuneista vahingoista ennen kuin alat korjata ja siivota paikkoja. Mökin irtaimistovakuutus korvaa esinevahinkoja, joiden syynä on murto.
3. Jos mökille tulee vesi, varmista vesiputkien kunto: Putkiin talvella jäätynyt vesi voi halkaista putkia. Valuta vettä jonkin aikaa, kun kytket hanan ensimmäistä kertaa päälle ja katso, ettei liitoksista tihku vettä.
4. Katso, etteivät jyrsijät ole asettuneet taloksi ja tehneet tuhojaan talven aikana.
5. Tarkista, että palovaroittimet toimivat ja uusi niiden paristot.
6. Aloita mökin lämmitys pikkuhiljaa.

Lisätietoja:
Juha T. Virtanen, korvauskeskusjohtaja, If, p. 010 514 5664, juha.t.virtanen@if.fi
Outi Kärkkäinen, viestintäpäällikkö, If, p. 010 514 1962, outi.karkkainen@if.fi
Mökkeilijän tarkistuslista ennen kesää