Coxan antimikrobinen vuodeosasto on sairaalatilojen tulevaisuutta

– Pintojen tarkoitus on estää kosketuksen kautta leviäviä tartuntoja. Itse kosketustarve on minimoitu esimerkiksi ovilla, jotka ovat päiväajan auki sekä kosketusvapailla wc-istuimilla ja käsipyyheannostelijoilla, kertoo Tekonivelsairaala Coxan kehittämispäällikkö Marjo Uusitalo.

Coxassa antimikrobisten pintojen vaikutus potilaiden ja työntekijöiden sairastuvuuden määrään nähdään noin kahden vuoden seurantajakson päätteeksi, jolloin infektioesiintyvyyttä verrataan eri osastojen välillä.

Parantavan sairaalaympäristön suunnitteluperiaatteiden mukaan sisuksessa on käytetty luontomateriaaleja, ja ulkopuolisen stressin aiheuttajia on vähennetty.

– Suurin ero perinteiseen vuodeosastoon on hiljaisuus. Hälytykset eivät piippaa jatkuvasti, sillä potilaskutsujärjestelmä on äänetön. Lisäksi osaston valot himmenevät ja kirkastuvat hitaasti vuorokausirytmin mukaan. Puumateriaalit, maisemakuvat ja suuri kattoikkunana potilaiden oleskelutilassa tuovat viihtyisyyttä, Marjo Uusitalo kuvailee.

MRSA-bakteeri tuhoutuu 20 minuutissa – pinnat vaarattomia ihmisille

– Hallituissa laboratorio-olosuhteissa mm. E. coli- ja MRSA-bakteerit eliminoituvat antimikrobisella pinnalla jopa 20 minuutissa. Reaalimaailmassa tilanne on erilainen, olosuhteet vaihtelevat, kertoo usean vuoden ajan antimikrobisia materiaaleja tutkinut polymeerikemian tohtori Kari Soljamo, joka työskentelee kalusteet vuodeosastolle toimittaneen Iskun kehityspäällikkönä.

Antimikrobinen kaluste tuhoaa bakteereja koko käyttöikänsä ajan. Hopeaa tarvitaan kuitenkin erittäin vähän – esimerkiksi pöydän pinnassa vain sama määrä kuin on yhdessä paperisessa kymppikuvassa.

– Antimikrobiset tuotteet ovat turvallisia käyttäjälleen. Parhaillaan menossa olevassa tutkimuksessa uutettiin hopeaa sisältävää antimikrobista laminaattipintaa keinotekoisella hiellä pisimmillään 168 tuntia. Hopean siirtymä hikeen oli tuhannesosa määrästä, jonka 60-kiloinen henkilö voi turvallisesti saada elintarvikkeen mukana päivittäin.

Perinteiset infektoiden estäjät hyvä siivous ja käsihygienia ovat edelleen tärkeitä. Antimikrobisuus on uusi lisäkeino tartuntojen estämisessä.

Antimikrobinen luokka vähensi koululaisten lyhyitä poissaoloja Liedossa

Antimikrobisten hopea- ja kuparipintojen teho on osoitettu laajasti. Myös vaikutuksista sairastuvuuteen on saatu viime vuosina tutkimustuloksia.

Vuonna 2013 kolmen Yhdysvalloissa sijaitsevan sairaalan tehohoitoyksiköissä toteutettu,  16 huoneen laajuinen ja 21 kuukauden mittainen tutkimus osoitti, että potilailla niissä tehohoitohuoneissa, joiden merkittävimmät kosketuspinnat oli päällystetty antimikrobisella kuparilla, ilmeni 58 prosenttia vähemmän hoitoon liittyviä infektioita kuin vertailuhuoneiden potilailla.

Vuonna 2018 Liedossa, Taatilan koulussa tutkittiin antimikrobisten pintojen vaikuttavuutta. Anni Hyvösen Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratorioanalytiikan linjalle tekemässä opinnäytetyössä yhden luokan kaikki kalusteet ja kosketuspinnat muutettiin antimikrobisiksi.

Vertailu tehtiin viereiseen, muuten identtiseen luokkaan, joka siivottiin samalla tavalla kuin antimikrobinen luokka.

– Antimikrobisessa luokassa opiskelleilla oppilailla oli 113 tutkitun koulupäivän aikana 52 prosenttia vähemmän lyhytaikaisia poissaoloja kuin vertailuluokassa. Poissaoloista karsittiin ennen vertailua pois pitkäaikaiset sairaspoissaolot ja tapaturmat, kertoo tutkimusta valvonut Kari Soljamo.

Sama tutkimus osoitti, että bakteerien kokonaismäärä ei korreloi ATP-mittausten kanssa. ATP-mittausta käytetään mm. sairaalaympäristöissä siivouksen laadun arvioinnissa.

Tekonivelsairaala Coxan uuden ja ainakin ”Suomen antimikrobisimman” vuodeosaston toteutukseen osallistuivat suomalaiset antimikrobisia kalusteita ja materiaaleja valmistavat Abloy, Isku, Korpinen, Lojer, Oras and Teknos, joiden muodostama Hygtech-allianssi vie suomalaista antimikrobisten tilojen kokonaisosaamista ulkomaille. Mukana oli myös joukko muita yrityksiä, esimerkiksi antimikrobisia väliverhoja valmistava Fabrica.

Myös maailmalla kiinnostus antimikrobisiin tiloihin on kasvanut samaa tahtia kuin bakteerien vastustuskyky antibiooteille. Suomessa antibiootit tehoavat yhä hyvin, mutta Euroopan tartuntatautikeskus ECDC arvioi vuonna 2018, että Euroopassa kuolee vuosittain noin 33 000 ihmistä antibioottiresistenssin aiheuttamien infektioiden takia.

Määrä oli 2,5-kertainen vuoteen 2007 verrattuna ja tautitaakka lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin yhteensä.