Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys
Suomen tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila. Tavoitteen saavuttamisessa keskeinen työkalu on vesistöjen ekologinen tilaluokitus, joka jaottelee vesistöt viisiportaisella asteikolla erinomaisesta huonoon. Nyt julkaistussa Suomen Kalankasvattajaliiton teettämässä selvityksessä kuvattiin kuinka tilaluokituksen taustalla olevaa tietoa kerätään ja käsitellään, sekä miten sitä hyödynnetään luokituksen määrittelyssä.
”Halusimme selvittää kuinka vesistön käyttöä suunnittelevissa hankkeissa voi arvioida vaikutusta ekologiseen tilaluokitukseen ja luokituksen muodostaviin laatutekijöihin. Selvityksessä todettiin, ettei mallinnus ja vaikutustenarviointi ole nykyisellään mahdollista, sillä luokituksen laatimiseen liittyy lukuisia, osin läpinäkymättömiäkin menetelmiä. Ympäristötiedon avoimuutta on tarpeen kehittää jatkossa, jotta toiminta vesistöissä kohdentuu oikein”, kertoo Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.
Siniseen biotalouteen kuuluvien elinkeinojen, kuten kalankasvatuksen, lisääminen on lupaava mahdollisuus. Kalaruoka on sekä terveellistä että ilmasto- ja ympäristöystävällistä. Sen suosio onkin kasvanut, mutta vain 18 % suomalaisten syömästä kalasta saadaan tällä hetkellä kotimaasta. ”Mikäli ympäristötieto olisi avoimempaa, voisivat kalankasvatusyritykset ottaa vesien tilan aiempaakin paremmin huomioon jo tuotantoa suunnitellessa. Samalla löytyisi sopivat kohteet tämän yhteiskunnallisesti tärkeän elinkeinon kehittämiseksi – nythän kalankasvatuksen laajentaminen on hyvin vaikeaa”, jatkaa Skytén-Suominen.
Vesistöjen ekologista tilaa kartoittaneen selvityksen on toteuttanut kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting Oy.
”Tietoa vesistöjen ekologisesta tilasta tuottavat useat eri viranomaiset, joiden kanssa teimme yhteistyötä selvityksen aikana. Hankkeessa yhdistettiin vahva luonnontieteellinen osaaminen hallinnon ja juridiikan asiantuntemukseen”, kertoo liiketoimintajohtaja Mari Saario Gaia Consultingista.
”Jatkossa hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin olisi tarpeen rakentaa yhteinen toimintamalli, joka hyödyntää luonnontiladataa, yhteisiä mallinnusmenetelmiä sekä vahvaa vuoropuhelua”, jatkaa Saario.
Tavoitteet vesistöjen hyvästä tilasta ja sinisen biotalouden lisäämisestä koskettavat useita yhteiskunnan toimijoita. Työtä tavoitteiden eteen jatketaan yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Vesistöjen ekologista tilaluokitusta kartoittaneen selvityksen tiivistelmään voi tutustua Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Hanke on osittain EMKR-rahoittama
Yhteyshenkilöt
Irja Skytén-Suominen
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
p. 050 372 7652
irja.skyten-suominen@kalankasvatus.fi
Mari Saario
Gaia Consulting Oy
p. 050 421 9999
mari.saario@gaia.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry
EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.19.10.2021 06:00:00 EEST | Uutinen
Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. enemmän kalaa kulutetaan mm Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin. Euroopan komission toimesta haastateltiin maalis-huhtikuussa EU- alueella 26699, joista Suomessa 1017 kuluttajaa.
Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote
Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.
Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti15.4.2021 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.
Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.
WWF kehottaa suosimaan kasvatettua siikaa18.11.2016 08:00:00 EET | Uutinen
Siika ui kirjolohen rinnalle kuluttajan kalaoppaan suositeltavien kalalajien joukkoon. Ensimmäistä kertaa kaksi merkittävintä kotimaassa kasvatettua kalalajia on päässyt Maailman Luonnon Säätiön eli WWFn suositeltaviksi kalavalinnoiksi.