Nuoret Kotkat: Lasten oikeus osallistua vaatii aikuisten tekoja

Oikeusministeriö julkaisi eilen 27.2. arviointiraportin ”Kuullaan, mutta ei kuunnella” – Lasten osallistumisoikeudet Suomessa. Raportissa on Euroopan neuvoston vuonna 2016 julkaisemaa työkalua hyödyntäen tarkasteltu, miten lasten osallistumisoikeudet Suomessa toteutuvat kymmenen eri mittarin perusteella.

Nuorten Kotkien mielestä on huolestuttavaa, että yksi heikoimman pistemäärän tuottaneista mittareista on raportissa se, missä määrin lasten osallistumisoikeus sisältyy lasten parissa työskentelevien ammattilaisten koulutusohjelmiin. Raportin mukaan esimerkiksi yhtenäistä opettajankoulutusta aiheesta ei tällä hetkellä ole. – Lasten kanssa työskentelevät, kuten opettajat, sosiaalityöntekijät tai terveydenhuoltoalan ammattilaiset, ovat usein eräänlaisia portinvartijoita joiden käytännön toiminta ratkaisee toteutuuko lasten osallisuus arjessa vai ei, pohtii Nuorten Kotkien Keskusliiton toiminnanjohtaja Antti Hytti. – Jos aikuisten osaaminen osallisuudesta vaihtelee paljon, se johtaa myös eriarvoisiin lopputuloksiin lasten oikeuksien toteutumisessa.

Pyöreät nolla pistettä Suomi saa mittarista, joka kuvaa lasten osallistumisoikeuden sisältymistä kansalliseen lapsioikeusstrategiaan – koska tällaista strategiaa ei Suomessa vielä ole. – Antti Rinteen ja nyttemmin Sanna Marinin hallitusohjelmassa on onneksi vahvasti sitouduttu lapsen oikeuksiin perustuvan kansallisen strategian tekemiseen hallituskauden aikana, kiittää Hytti. – Tämänhetkiset nolla pistettä ovat kuitenkin hyvä muistutus siitä, että lapsen oikeuksien toteutuminen vaatii myös tasavallan ylimpien päättäjien linjauksia ja selkeitä tahdonilmaisuja osallisuuden puolesta.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu myös päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseen. Lapsivaikutusten arviointi puolestaan edellyttää lasten kuulemista. Nuoret Kotkat kiinnittää huomiota siihen, että oikeusministeriön raportin mukaan paljon lapsia koskevaa tietoa saadaan päättäjien ja valmistelijoiden käyttöön vasta viiveellä. – Aito ymmärrys päätösten vaikutuksista lapsiin vaikkapa kuntatason päätöksenteossa vaatii ajantasaista tietoa ja lasten osallisuuden toteuttamista, muistuttaa Hytti.