Suomalaisten tekemä koronavirussovellus kerää kansainvälistä huomiota - käännetty jo yli 10 kielelle

Fevermap mahdollistaa infektioon sairastuneiden päivittäisen kuume- ja hengitystieoireiden seuraamisen reaaliajassa. Data hyödyttää sekä viranomaisia että käyttäjiä. Idea olikin heti syntyessään suosittu ja sähköpostilistalle rekisteröityi parissa päivässä peräti 400 ihmistä odottamaan julkaisua. Kehittämistiimi sai lisäksi massoittain apua ja kehitysehdotuksia tarjoavia yhteydenottoja. Kielenkääntäjien työpanoksen lisäksi kymmeniä koodareita on osallistunut koodin hiomiseen. Innokkaiden avustajien avulla raakaversio Fevermapista kehittyi vain 48 tunnissa.

Fevermap korostaa kuumeen merkitystä oiretiedon keruussa, sillä kuume on selvä indikaattori infektiosta. Joissain maissa käytetäänkin rutiininomaista kuumeseulontaa viitteenä karanteenin tai koronavirustestien tarpeesta. Fevermapilla tavallinen käyttäjä voi seurata alueensa sairastajien määrää ja paranemisvauhtia. Käyttö on yksinkertaista: sairastuneet käyttäjät mittaavat kuumeensa päivittäin ja käyttävät muutaman sekuntin oiretietojen anonyymiin tallennukseen. Näin sovellus kerää viranomaisille tärkeää, tällä hetkellä puuttuvaa statistista tietoa sairastajien todellisesta määrästä kuluttamatta julkisia varoja.

”Asiantuntija-arvioiden mukaan Koronavirustartuntoja on 30-40 kertaa enemmän kuin mitä viralliset testiluvut kertovat,” sanoo projektin käynnistänyt, IT-yrityksen toimitusjohtajana työskentelevä Otto Kekäläinen. ”Oireilevia on ohjeistettu sairastamaan kotona. Fevermapilla pyrimme auttamaan viranomaisia saamaan todellisen tilannekuvan siitä, kuinka suuri osa sairastuneista suomalaisista on tällä hetkellä terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella.”

Viranomaisten lisäksi käyttäjät hyötyvät, sillä sairastajat voivat pitää oireistaan kirjaa itseään tai lääkäriä varten ja terveille sovellus mahdollistaa riskialueilla liikkumiseen varautumisen. Suunnitteilla on myös toiminto, jonka avulla käyttäjä voi tilata päivittäisen tiedotteen alueensa sairastamistilanteesta. Sovellus ei kuitenkaan ole tarkoitettu turvallisten alueiden määrittelemiseen, sillä pandemian aikana mikään sovellus ei voi arvioida alueen viruksettomuutta. Sovellus voi ainoastaan indikoida erityisiä riskialueita ja kerätä niiltä dataa.

Fevermapia alettiin kehittämään perjantaina Hack the Crisis Finland -kilpailussa. Sovelluksen kehittämisen lisäksi kilpailun aikana kehitettiin brändi ja tuotteen esittelevä markkinointivideo, joka löytyy Youtubesta ja Vimeosta. Fevermap esiteltiin kilpailun ”saving lives”-kategoriassa. Idea sovelluksesta oli syntynyt koodauskonkareiden Otto Kekäläisen sekä Matias Huhdan Twitter-keskustelusta. Oman IT -alan yrityksen johdossa työskentelevällä Huhtalla oli jo Helsingin Sanomien alueelliseen infektiolaskuriin perustuva tiedotusnettisivu.

”Otto kommentoi nettisivuani Twitterissä ja tägäsi minut ehdotukseensa sovelluksesta, josta loppujen lopuksi kehittyisi Fevermap. Työskentely Oton kanssa rinnakkain on ollut mahtavaa,” Huhta kiittelee. ”Olen oppinut häneltä runsaasti.”

Fevermapin ydinporukkaan kuuluu Kekäläisen ja Huhdan lisäksi UX-suunnittelija Olli Savisaari sekä terveydenhuoltosektorin hallinnossa työskentelevä Tuuli Elonen. Tiimijäsenet löysivät toisensa työskentelyalusta Slackista, jota käytettiin Gitlabin ohella projektin toteuttamiseen kokonaan etänä. Työskentelyalustojen etuna oli läpinäkyvyys sekä tiedon tallentuminen helposti tarkistettavaan muotoon, joka mahdollisti avustajien osallistumisen.

Fevermap erottui Hack the Crisis Finlandissakin edukseen. 200 projektin joukosta Fevermapia ja tusinaa muuta päätettiin lähteä voittajien lisäksi viemään eteenpäin. Fevermap käy paraikaa jatkoneuvotteluja suomalaisten julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Julkaisun jälkeen sovellus pyritään skaalaamaan nopealla aikataululla myös ulkomaille. Fevermap ottaa yhä vastaan vapaaehtoisapua.